“We’re gonna run it” (suom. “Me johdamme maata”), Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi 3.1.2026 historiallisessa lehdistötilaisuudessaan Yhdysvaltain armeijan ja poliisiviranomaisten pidätettyä Venezuelan presidentin Nicolás Maduron ja tämän vaimon Cilia Floresin öisessä operaatiossa keskellä Caracasia.
Kyseessä on historiallinen käännekohta. Vallankumouksellisen kommunistisen internationaalin maailmanperspektiiveissä, jotka vahvistettiin kesällä 2025, todetaan:
Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi ja hänen harjoittamansa politiikka ovat tuoneet maailmanpolitiikkaan, maailmantalouteen ja suurvaltojen välisiin suhteisiin valtavasti epävakautta.
Trump ei ole aiheuttanut tätä myllerrystä, joka on seurausta kapitalismin kriisistä, mutta hänen toimensa ovat kiihdyttäneet prosessia merkittävästi. Pinnan alla pahentuneet ristiriidat ovat yhtäkkisesti purskahtaneet pinnan läpi mullistaen koko tilanteen. Niin kutsuttu liberaali maailmanjärjestys, joka on ollut pystyssä vuosikymmenet, romahtaa nyt silmiemme edessä.
Donald Trumpin lehdistötilaisuus oli vain sinetti tälle perspektiiville. Suomen johtava kansainvälisen oikeuden asiantuntija, emeritusprofessori Martti Koskenniemi ei voi todeta muuta kuin: “Suomella ei ole velvollisuutta tuomita Yhdysvaltoja, vaikka maa rikkoo kansainvälistä oikeutta.” Hän jatkaa:
”Suomen politiikkaan kuuluu pyrkimys ylläpitää oikeusvaltiollisia periaatteita ja sääntöpohjaista järjestystä. Mutta sitä on turha huutaa Yhdysvaltain suuntaan tilanteessa, jossa Suomi itse on riippuvainen Yhdysvalloista, niin kuin se Naton jäsenenä ja suhteessa Venäjään varsinkin on.”
Voiko sitä selvemmin sanoa? Koskenniemi toteaa käytännössä saman kuin Lenin mitä tulee porvarien pyhään “kansainväliseen lakiin”. Lenin kirjoitti YK:n edeltäjästä Kansainliitosta: “[Se on] joukko petoeläimiä, jotka vain tappelevat keskenään eivätkä luota toisiinsa lainkaan.” Leninin mukaan Kansainliitto oli “roistojen tyyssija” ja “teeskentelyä alusta loppuun; petosta alusta loppuun; valetta alusta loppuun”. Ja Koskenniemen pitäisi olla “kansainvälisen oikeuden” ylin puolustaja ja puolestapuhuja! Voiko kirkkaammin vielä havainnollistaa koko liberaalin “sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen” haaksirikkoa?
Tilanne Venezuelassa on vielä auki, eikä tätä kirjoittaessa ole selvyyttä, johtaako Trumpin hallinto tosiaan Venezuelaa. Lehdistötilaisuudessa Trump rehenteli jo, että presidentiksi Maduron tilalle nimitetty entinen varapresidentti Delcy Rodríguez tekee mitä hän käskee, mutta tilanne ei vaikuta olevan aivan niin yksioikoinen. Venezuelan johto on toistaiseksi vakuuttanut vastustavansa USA:n interventiota.
Samalla Donald Trump on ehtinyt jo jälleen kerran tuoda esiin halunsa annektoida Grönlannin, uhannut Irania interventiolla ja väläyttänyt myös mahdollisuutta USA:n iskusta Kuubaan. Trump on elehtinyt jo uhkaavasti myös Kolumbian ja Meksikon suuntiin.
Liberaali maailmanjärjestys on lopullisesti tuhoutunut ja maailma siirtyy uuteen, myrskyisään historialliseen kauteen.
Edessämme on lisääntyviä imperialistien välisiä konflikteja ja ympäri maailmaa leimahtavia sijaissotia ja muita sotilaallisia kahnauksia. Yhdysvaltain imperialismi taantuu edelleen Kiinaan nähden, mutta toistaiseksi yksikään imperiumi maailmanhistoriassa ei ole astunut hiljaa yöhönsä. Yhdysvallat sohii väkivaltaisesti ympärilleen kuin haavoittunut eläin.
Suomen ja maailman työläisten on syytä palauttaa nyt mieleen historiallinen totuus: sota on vallankumouksen kätilö.
EU:n heikot lilliputti-imperialistit komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin johdolla ovat todenneet “seuraavansa tilannetta”. Tekopyhyys suhtautumisessa USA:n “erityissotilasoperaatioon” Venezuelassa verrattuna Venäjän vastaavaan Ukrainassa lienee niin itsestäänselvä, että sitä ei enempää tarvitse korostaa. Imperialistien tekopyhyys on jälleen Euroopan työläisten nähtävillä paljaana ja täydessä päivänvalossa, samalla tavalla kuin Israelin käynnistettyä Palestiinan kansanmurhan Gazassa, kun Israelin lippu heijastettiin EU:n hallintorakennusten seinään Brysselissä ja Brandenburgin porttiin Berliinissä.
Suomen presidentti Alexander Stubb (joka perustuslain mukaan johtaa Suomen porvarivaltion ulkopolitiikkaa “yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa”) on vastaanottanut muistion ylemmiltään ja noudattaa yhdessä sovittua linjaa: Maduro ei ole legitiimi valtionpäämies, mutta kansainvälistä oikeutta pitäisi kunnioittaa ja Suomi seuraa tilannetta. Eli Suomen historiallisesti heikko hallitseva luokka noudattaa perinteitään: heittäytyy rähmälleen kaikki “periaatteensa” hyläten vahvempansa eteen.
Suomen porvarivaltion kyynisyys ja heikkous on niin läpitunkevaa, että jopa porvariston paatunut kommentaattori Timo Haapala joutuu Ilta-Sanomissa toteamaan asian:
“Tiivistäen voi todeta, että Suomi on ajautunut suhteessa Yhdysvaltoihin Trumpin kaudella hiukan samaan jamaan, jossa Suomi oli Neuvostoliiton kanssa kylmän sodan aikana vuodesta 1948 1990-luvun alkuun saakka.
…
Jos kylmän sodan aikana Suomi oli sidottu Neuvostoliittoon (pakotetun) YYA-sopimuksen nyörein, nyt Suomi on (vapaaehtoisesti haluten) kiinni Yhdysvaltain kanssa monin sitein, tärkeimpänä kahdenvälinen DCA-puolustusyhteistyösopimus ja Naton elinvoiman ylläpitäminen.”
Tilanne on seurausta raudanlujista historian lainalaisuuksista ja konkreettisista materiaalisista olosuhteista. Suomen hallitseva luokka ei kykene luottamaan vain omaan voimaansa, vaan joutuu nojautumaan vahvempiin imperialisteihin viime kädessä pitääkseen Suomen työläisten massat aisoissa. Suomen vallankumouksen aikaan 1918 työläisten nousu hukutettiin vereen Saksan keisarikunnan suosiollisella avustuksella, toisessa maailmansodassa Suomen porvaristo liittoutui jälleen Saksan, tällä kertaa natsien, kanssa ja toisen maailmansodan jälkeisellä kaudella Suomen hallitseva luokka joutui militaristisen seikkailupolitiikkansa seurauksena alistumaan stalinistisen Neuvostoliiton byrokratian valtapiiriin.
Neuvostoliiton romahduksen jälkeisessä euforiassa Suomen porvarivaltio “liittyi länteen” ja pyrki kaikin keinoin sovittamaan kylmän sodan ja suomettumisen aikaiset syntinsä uusien herrojensa, länsi-imperialistien, alaisuudessa. Hallitseva luokka vehkeili koko tämän kauden ajan Suomen liittämiseksi länsi-imperialismin linnakkeeseen Natoon vakuutellen samalla työläisille, että mitään ei tehtäisi kansalaisten selän takana. Natoon ei liityttäisi ilman kansanäänestystä. Lopulta Natoon liityttiin sosialidemokraatti Sanna Marinin johdolla ja kahden Vasemmistoliiton ministerin innokkaalla myötävaikutuksella, hyödyntämällä Ukrainan sodan työläisissä aiheuttamaa pelkoa ja paniikkia. Kansanäänestyksen puuttumista perusteltiin pelkillä mielipidemittauksilla, jotka toki osoittivat yleisen mielipiteen heilahtaneen Natoon liittymisen kannalle. Hallitseva luokka ei kuitenkaan silti halunnut ottaa riskiä pitämällä lupauksensa kansanäänestyksestä.
Historian ironiaa on, että juuri kun Suomen hallitseva luokka sai kruunattua osallisuutensa tässä imperialistien kerhossa, Naton johtava valtio ryhtyy uhkailemaan yhtä sen perustajajäsenistä Tanskaa Grönlannin valtaamisella. Ja tämä on vain yksi esimerkki nykytilanteen katastrofaalisista ristiriidoista.
Kaikille Suomen työläisille pitäisi nyt olla selvää, että imperialistinen rauha tarkoittaa vain hengähdystaukoa, lyhyttä tai pidempää, imperialististen sotien välillä. Militarismi nousee jo Suomessakin, myös Vasemmistoliiton hurratessa imperialismin kelkkaan innolla heittäytyneen puheenjohtajansa Minja Koskelan johdolla. USA:n, EU:n tai Suomen hallitsevilla luokilla ei ole enää mitään argumentteja sille, miksi esimerkiksi Kiina ei saisi ottaa haltuunsa Taiwania niin halutessaan. Kuka voisi enää siinä tilanteessa ottaa vakavasti jonkun Petteri Orpon piipitystä “sääntöpohjaisesta maailmanjärjestyksestä”, kun USA Trumpin johdolla tappaa kymmeniä venezuelalaisia ja kidnappaa sängystään maan johtajan? Kun USA kiertelemättä vaatii alueluovutuksia Tanskalta?
Suomen Vallankumoukselliset kommunistit taistelee vankkumatta kansainvälisen työväenluokan pyhän yhtenäisyyden puolesta. Suomen, USA:n, Kiinan, Ukrainan, Venäjän jne. työväenluokilla on paljon enemmän yhteistä keskenään kuin minkään näiden valtioiden työläisillä omien hallitsevien luokkiensa kanssa. Kommunisteina taistelemme aina sorretun puolella sortajia vastaan, ja näin ollen vaikka meillä on kritiikkimme liittyen Maduroon, puolustamme ehdoitta Venezuelan työläisiä Yhdysvaltain petomaista, murhanhimoista imperialismia vastaan. Suomenkin “vasemmistossa” jo nähty Maduron moralistinen tuomitseminen tilanteessa, jossa hänet on rikollisesti kidnapattu vaimoineen Yhdysvaltoihin, ei ole mitään muuta kuin Yhdysvaltain imperialismin oikeuttamista kiertoteitse.
Suomen hallitseva luokka on jo käytännössä asettunut Israelin puolelle Palestiinaa vastaan. Nyt se tapojensa mukaisesti valheellisesti, selkärangattomasti, vaikenemalla ja venkoilemalla käytännössä asettuu USA:n imperialismin puolelle Venezuelan työläisiä vastaan. Voi vain kuvitella, minkälaisille mutkille se joutuu itsensä vääntämään, jos USA päättää ryhtyä toimiin Grönlannin annektoimiseksi.
Ainoa tehokas tapa taistella Venezuelan työläisten puolesta Suomessa on ryhtyä luokkataisteluun Suomen työväenluokan ykkösvihollista, Suomen porvaristoa, vastaan. Suomen porvaristo on tuhansin sitein sitonut itsensä juuri siihen imperialistivaltaan, joka Venezuelaa tälläkin hetkellä runtelee ja sortaa. Tämän alistuneisuuden myöntävät avoimesti jo porvariston eturivin edustajat, kuten yllä Martti Koskenniemi ja Timo Haapala.
Suomen porvaristoon on turha vedota moraalisilla tai juridisilla argumenteilla esimerkiksi Palestiinan tai Venezuelan puolesta. Se on sitonut kohtalonsa USA:n johtamaan imperialistiblokkiin eikä kykene siitä irti pyristelemään, vaikka haluaisi. Suomen ja EU:n aseostot Yhdysvalloista, joita Nato-jäsenyys ja Ukrainan sodan pitkittäminen edellyttävät, edesauttavat myös Venezuelan moukarointia. Ainoastaan proletaariset luokkataistelumenetelmät voivat lopulta viedä taistelun kapitalistileiriin ja siten tukea myös Venezuelan työläisten taistelua sortajiaan vastaan.
Suomen työläiset tuntevat jo nyt nahoissaan Suomen porvariston käynnistämän luokkasodan itseään vastaan. Lakkoja on jo rajoitettu, irtisanomisia helpotettu ja sosiaaliturvaa leikattu brutaalisti. Ja lisää on tulossa. Samalla kun työväenluokan elintasoa leikataan aseisiin ja militaristiseen sapelinkalisteluun löytyy porvariston taikaseinästä miljardeja.
Me sanomme: työväenluokan kärsivällisyys Suomessa lähestyy loppuaan. Työläinen, opiskelija, nuori: järjestäydy Vallankumouksellisiin kommunisteihin kapitalistien mätää järjestelmää vastaan!
Alas imperialismi!
Alas Suomen porvaristo!
Näpit irti Venezuelasta! Yankee go home!
Kaikki maailman työläiset, yhdistykää!
