Tämä artikkeli alunperin kirjoitettiin Vallankumous-lehden numeroon 10.
Maksuton korkeakoulutus on vuosikymmeniä esitetty yhtenä suomalaisen yhteiskunnan suurista saavutuksista. Maksuttoman koulutuksen ansiosta Suomi on kohonnut siihen asemaan, josta se nykyään maailmalla tunnetaan. Jo pitkään tutkijat ja päättäjät maailmanlaajuisesti ovat tutustuneet Suomen koulutusjärjestelmään, tutkineet sitä ja pitäneet sitä mallina muulle maailmalle. Viime vuosikymmenen aikana tilanne on kuitenkin muuttunut.
Oppimistulokset heikkenevät vuosi vuodelta. Sekä perus- että korkeakoulutuksen rahoitusta leikataan. Opiskelijoiden toimeentulo on yhä enemmän ja enemmän vaakalaudalla ja riippuu työnteosta ja velasta.
Hallitus valmistelee mallia, jossa kokonaisen korkeakoulututkinnon voisi suorittaa maksullisen avoimen korkeakoulutuksen kautta vuodesta 2028 alkaen. Samalla tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie on luvannut maksuttoman väylän ensimmäiseen korkeakoulututkintoon säilyvän ainakin vuoteen 2040 asti.
Suunta on selvä. Maksuttoman koulutuksen periaatetta korvataan asteittain markkinaperiaatteella: koulutuksesta tehdään oikeuden sijasta hyödyke, jonka saatavuus riippuu yhä enemmän maksukyvystä. Marxisteille kyse ei ole yksittäisestä koulutuspoliittisesta uudistuksesta, vaan opiskelijoiden yhteiskunnallisen aseman radikaalista muutoksesta.
Opiskele nyt, velkaannu samalla
Opiskelijoiden toimeentulo perustuu yhä enemmän velkaan. Itsenäisesti asuvan korkeakouluopiskelijan opintoraha on 279,38 euroa kuukaudessa. Valtion takaamaa opintolainaa voi nostaa 850 euroa kuukaudessa. Lainasta on tehty opiskelijan toimeentulon keskeinen osa.
Toimeentulotukea hakevan opiskelijan edellytetään lähtökohtaisesti nostavan ensin opintolainaa. Yhteiskunnan vastuulla ollutta koulutuksen ja opiskelijan toimeentulon rahoitusta siirretään opiskelijoiden omille harteille. Opiskelija velkaantuu tulevia palkkatulojaan vastaan voidakseen elää nykyhetkessä. Varsinkin tilanteessa jossa opinnot venyvät, tai opiskelija haluaa vaihtaa alaa kesken opintojensa, velkataakka voi vastavalmistuneella opiskelijalla olla kymmeniä tuhansia euroja.
Myös asumistukea on leikattu. Suurin osa opiskelijoista siirrettiin elokuussa 2025 yleisestä asumistuesta opintotuen asumislisään. Kela arvioi jo ennen muutosta, että yksin Helsingissä asuva opiskelija voisi menettää tuessa yli 2 000 euroa vuodessa. Eurostudent 2025 -tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista korkeakouluopiskelijoista kokee vähintään jonkinasteisia taloudellisia vaikeuksia. Palkkatyö on samalla merkittävin opintoja hidastava tekijä.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2024 työnteon ja opiskelun yhdisti 342 000 opiskelijaa, eli 53,8 prosenttia 18–64-vuotiaista opiskelijoista. Opiskelijaa ei siis voi käsitellä yhteiskunnasta ja työväenluokasta irrallisena hahmona. Valtava osa opiskelijoista myy työvoimaansa jo opiskeluaikana.
Valmistu nopeasti ja toivo parasta
Opiskelijoille tarjottu lupaus on tuttu: ota laina, tee töitä opiskelun ohessa, valitse ala, jolla on kysyntää ja valmistu nopeasti. Sen jälkeen koulutus muka palkitsee vakaalla työpaikalla. Kapitalismi ei kuitenkaan kykene pitämään tätä lupausta.
Opiskelijoita ohjataan jatkuvasti aloille, joilla juuri tällä hetkellä ennustetaan olevan kysyntää. Mutta tutkinnon suorittaminen kestää vuosia ja pääoman tarpeet muuttuvat nopeammin.
Tietotekniikka tarjoaa tästä hyvän esimerkin. Vuonna 2024 Suomessa oli 41 855 ICT-alan korkeakouluopiskelijaa, 6,5 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valmistuneiden määrä kasvoi voimakkaasti. Vuonna 2025 ICT-alan työllisyys kuitenkin laski noin kuusi prosenttia.
Kyse ei ole yksittäisten opiskelijoiden huonoista tai vääristä valinnoista. Se on kapitalistisen tuotannon seuraus. Kapitalismi ei suunnittele koulutusta yhteiskunnan pitkän aikavälin tarpeiden mukaan. Investoinnit seuraavat voittoa. Työvoimaa koulutetaan sinne, missä pääoma uskoo tarvitsevansa sitä, mutta kukaan ei takaa työtä valmistumisen jälkeen. Riski jää opiskelijalle. Velka ei katoa, vaikka luvattu työpaikka katoaisi.
Opiskelija maksaa vuokraa samoille vuokranantajille kuin työntekijä. Työssäkäyvä opiskelija kohtaa saman työnantajan kuin muut työntekijät. Valmistunut työtön kohtaa saman kapitalismin lain kuin jokainen palkkatyöläinen: työvoimalla on hyötyä pääomalle vain silloin, kun sillä voidaan tehdä voittoa.
Siksi opiskelijoiden kamppailu on yhdistettävä laajempaan työväenluokan kamppailuun. Vallankumouksellisten marxistien tehtävä kampuksilla ei ole seurata opiskelijaliikettä sivusta eikä piilottaa politiikkaansa epämääräisen yhtenäisyyden nimissä. Meidän on osallistuttava kaikkiin vakaviin kamppailuihin koulutusmaksuja, velkaantumista, leikkauksia ja elintason heikkenemistä vastaan. Samalla meidän on selitettävä avoimesti, että nämä hyökkäykset ovat osa luokkataistelua.
Rahaa on hallitsevan luokan tarpeisiin
Kun opiskelijat vaativat parempaa toimeentuloa, halvempaa asumista tai kunnolla rahoitettuja yliopistoja, vastaus on aina sama: valtiolla ei ole rahaa.
Samaan aikaan Suomen hallitus päätti nostaa puolustusmenot vähintään kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2029 mennessä. Tämä kasvattaa puolustusmenoja noin kolmella miljardilla eurolla vuodessa verrattuna aiempaan suunnitelmaan.
Mitä muuta näillä kolmella miljardilla eurolla voitaisiin saavuttaa? Vuonna 2025 opintorahaa maksettiin yhteensä noin 532 miljoonaa euroa. Kolmella miljardilla eurolla voitaisiin maksaa koko Suomen nykyinen opintoraha yli viideksi vuodeksi.
Jos sama 3 miljardia jaettaisiin yhden lukuvuoden aikana niille noin 295 000 opiskelijalle, jotka saivat opintotukea lukuvuonna 2024–25, se vastaisi noin 10 200 euroa opiskelijaa kohden, eli noin 1 130 euroa kuukaudessa yhdeksän kuukauden ajan – lähes viisi kertaa enemmän kuin nykyään, ja noin saman verran kuin nykyinen opintoraha ja opintolainan kuukausierä yhteensä.
Opiskelijoiden siirtämisellä yleisestä asumistuesta opintotuen asumislisään valtio arvioi säästävänsä noin 57 miljoonaa euroa vuodessa. Vuoden 2029 puolustusmenojen lisäys on yli 50 kertaa suurempi. Yhdellä vuodella tuota lisämenoa voitaisiin kattaa koko asumistukiuudistuksen tavoiteltu vuotuinen säästö noin 52 vuoden ajan
Samalla korkeakoulujen sekä opiskelijoiden tukia ja rahoitusta kuitenkin leikataan. Kyse ei ole rahan puutteesta. Kyse on siitä, mihin yhteiskunnan varat käytetään. Kapitalistinen valtio löytää miljardeja, kun kyse on sotilaallisesta kapasiteetista, yritysten kilpailukyvystä tai suomalaisen pääoman strategisista eduista. Kun opiskelija vaatii mahdollisuutta opiskella ilman köyhyyttä ja velkaa, jokainen euro muuttuu ongelmaksi. Kysymys kuuluukin: minkä luokan etuja valtion politiikka palvelee?
Mitä marxismi tarjoaa opiskelijoille?
Taloudellinen kurjistuminen ei automaattisesti johda sosialismiin. Opiskelija voi radikalisoitua vasemmalle, tyytyä vaatimaan hieman oikeudenmukaisempaa leikkauspolitiikkaa, vetäytyä politiikasta kokonaan tai kääntyä nationalismiin ja etsiä syyllisiä muista opiskelijoista, maahanmuuttajista tai työttömistä. Materiaaliset olosuhteet luovat pohjan kamppailulle, mutta ne eivät ratkaise kamppailun poliittista suuntaa. Siksi vallankumouksellista järjestöä tarvitaan.
Syksyn 2023 yliopistovaltaukset osoittivat, että opiskelijat kykenevät laajaan yhteiseen toimintaan. Opiskelijaliikkeellä on kuitenkin rajansa niin kauan kuin se pysyy vain opiskelijaliikkeenä.
Se voi torjua yhden leikkauksen, mutta hyväksyä järjestelmän, joka tuottaa seuraavan. Se voi vedota poliitikkoihin jotta he tekisivät parempia valintoja kysymättä, miksi leikkauspolitiikka jatkuu hallituksesta toiseen. Ilman marxistista teoriaa ja vallankumouksellista järjestöä militanttikin liike ennen pitkää laantuu, ja opiskelijoiden oikeutettu vallankumouksellinen energia valuu sormien lävitse ja jää määrätiedottomaksi, kädenlämpöiseksi aktivismiksi porvariston asettamien rajojen sisällä.
Pelkkä vallankumouksellinen innostus ei riitä. Tarvitaan teoriaa, poliittista selkeyttä ja järjestäytymistä. Taistelu kapitalismia ja luokkasortoa vastaan on pohjimmiltaan poliittinen taistelu, ja sen takia on välttämätöntä että opiskelijat järjestäytyvät nimenomaan poliittisesti, eivätkä pelkästään rajattujen yhden asian liikkeiden ympärille. Marxismin tarkoitus ei ole vain tarjota opiskelijoille korkeampaa opintotukea, vaan aito ulospääsy kapitalismin rappiosta ja syöksykierteestä ja keino taistella sorron lopettamiseksi. Se selittää, miksi opiskelijoiden asema heikkenee, ja miksi opiskelijoiden aseman heikkeneminen on vääjäämätöntä niin kauan kuin elämme kapitalistisessa yhteiskunnassa.
Marxismi tarjoaa tälle vaihtoehdon. Koulutuksen tulee olla maksutonta. Opiskelijan toimeentulon tulee mahdollistaa opiskelu ilman velkaa. Asumisen tulee olla kohtuuhintaista. Korkeakoulutusta tulee järjestää yhteiskunnallisten tarpeiden, ei pääoman lyhyen aikavälin voitontavoittelun mukaan. Mutta näitä tavoitteita ei saavuteta opiskelijoiden erillisellä eturyhmäpolitiikalla.
Opiskelija, nuori ja työläinen! Liity Suomen Vallankumouksellisiin Kommunisteihin! Järjestäydy luokkataisteluun kapitalismin kaatamiseksi Suomessa ja maailmanlaajuisesti. Katsoessamme tulevaisuuteen meillä on vain kaksi vaihtoehtoa: sosialismi tai barbarismi.
TA
