Elin Sjödahl
Yli puolet kaikista Ruotsin yhdeksäsluokkalaisista kärsii psyykkisistä ongelmista, ja joka kymmenes aikuinen Ruotsissa kamppailee niin vakavan ahdistuksen tai masennuksen kanssa, että he joutuvat käyttämään lääkitystä. Huolimatta viime vuosien paraatista kursseja, retriittejä, seminaareja ja self-help-kirjallisuutta – kokonainen teollisuudenala mielenterveysongelmien “ratkaisemiseen” – tilanne vain pahenee.
Vuonna 2021 tunnettu lääkäri Anders Hansen julkaisi kirjansa Aivoblues – miksi voimme huonosti, vaikka kaikki on hyvin? (suomeksi Atena 2024). Kirjasta tuli vuonna 2021 eräs Ruotsin myydyimmistä. Kirjan otsikko herättää ajatuksia. Hansen kertoo löytäneensä paradoksin siinä, että elämme yhteiskunnassa, jossa kaikki on fantastisen hyvin, mutta silti voimme huonosti ja masennumme. Miten näin voi olla?
Kirja väittää, että aivomme ovat itse asiassa huonosti sopeutuneet nykyisen elämäntyyliimme: me ihmiset olemme alunperin metsästäjiä ja keräilijöitä, Hansen selittää. Uhkat, joita vastaan jouduimme aiemmin varautumaan, kuten käärmeet ja karhut, eivät enää ole meille jokapäiväinen ongelma, mutta aivot ovat jumissa aiemmalla kehitysasteella. Lukija oppii, että ratkaisu on liikkua enemmän, sille liikunta on yleisesti hyväksi mielenterveydelle. Hansenin mukaan hyvinvointi “ei ole kiinni siitä, miten asiat ovat, vaan siitä, miten niihin suhtautuu”.
On kieltämättä tietyllä tavalla paikkansapitävää, että elämme yhteiskunnassa, joka ei mukaudu meihin. Mutta Hansenin johtopäätös ei ole, että yhteiskuntaa pitäisi muuttaa, vaan että yksilöiden on muututtava. Tämähän porvaristolle sopii. On yksittäisen työläisen vika, että tämä ei ole terve – ei perustuksiaan myöten sairaan yhteiskunnan.
Ja onko meillä todella niin hyvät oltavat? Puhtaasti materiaalisella tasolla voimme toki katsoa, että olomme on mukavaa älypuhelintemme, autojemme ja robotti-imureidemme ympäröimänä. Elämme korkean teknologiatason yhteiskunnassa, mutta teknologia on perimmiltään valjastettu tekemään voittoa kapitalisteille – ei inhimillisen kehityksen käyttöön tai ihmisten hyvinvoinnin varmistamiseksi ja parantamiseksi.
Joka puolella näemme, että stressi ja pahoinvointi vallitsevat. Kun nuorilta kysytään, mikä saa heidät voimaan pahoin, suuri osa heistä vastaa, että vaatimukset koulussa ovat liian tiukkoja ja että heidän on vaikea täyttää ne. Kansainvälisesti kuusi kymmenestä nuoresta ikäluokassa 16-25 kertovat, että he ovat “hyvin paljon tai äärimmäisen paljon ahdistuneita” ilmastonmuutoksesta ja että he ovat pettyneitä poliitikkoihin, jotka eivät tee asioille mitään.
Taloudellinen stressi on myös tavanomainen tekijä, joka vaikuttaa pahoinvointiin. Vuonna 2022 kaikista ruotsalaisista 12 % kertoi, että heillä on ollut vaikeuksia selviytyä juoksevista kuluista liittyen ruokaan, vuokraan ja laskuihin. Nyt osuus on jo merkittävästi korkeampi. Niiden ihmisten joukossa, joilla on talousongelmia, mielenterveysongelmat ovat kolme kertaa yleisempiä kuin niillä, jotka ovat paremmassa asemassa, kertoo Ruotsin kansanterveysviranomainen Folkhälsomyndigheten.
On naurettavaa ja suoraan sanottuna loukkaavaa neuvoa ahdistunutta – joka on ahdistunut johtuen maksamattomista laskuista, riittämättömistä arvosanoista jatkokoulutukseen tai globaalien yritysten ympäristön tuhoamisesta – ratkaisemaan asia lähtemällä lenkille. Koettu ahdistus ei johdu tämän yksilön aivoista vaan yhteiskunnassamme läsnä olevista akuuteista ja todellisista uhista. Ilman riittävää koulutusta uhkaa työttömyys ja jos ei ole rahaa maksaa vuokraa, uhkaa kodittomuus. Nämä ovat varsin kouriintuntuvia ahdistuksen aiheita. Ilman tervettä planeettaa ei meillä ole ihmissivilisaatiota ylipäänsä.
Ihmisten hyvinvoinnille tekisivät oikeasti ihmeitä sellaiset asiat kuten halvat asunnot ja taattu ruoka kaikille, inhimillinen koulutusjärjestelmä, jossa kaikki voisivat kehittää itseään, ja teollisuus, joka ei jatkuvasti ja peruuttamattomasti vahingoittaisi luontoa. Tätä varten tarvitaan luokkataistelua, jossa työläiset yhdessä kamppailevat parempien koulujen ja korkeampien palkkojen puolesta sekä teollisuuden kansallistamiseksi työväenluokan valvontaan. Kaikki keinot tilanteen korjaamiseksi ovat jo olemassa: työväenluokan täytyy vain ottaa ne haltuunsa kapitalisteilta ja panna töihin koko ihmiskunnan hyväksi.
Niin kauan kuin elämme luokkayhteiskunnassa, porvaristo asettaa omat voittonsa meidän terveytemme edelle. Jotta ihmiskunta voisi elää ja kehittyä harmonisesti ja mieleltään terveinä, tarvitaan kokonaan toinen yhteiskunta – me tarvitsemme kommunismia!
