- Suurten tapahtumien tahdin kiihtyessä sekä kotimaassa että kansainvälisessä politiikassa Suomen työväenluokan tietoisuuden kehitys yhä radikaalimpaan suuntaan jatkuu vuonna 2026.
- Imperialismissa yksittäisten kapitalististen maiden tilanne on täysin kietoutunut koko imperialistiseen maailmanjärjestelmään ja sen tapahtumiin. Lisäksi Suomen liityttyä Natoon Suomen porvarivaltio on entistä tiukemmin sitonut kohtalonsa Yhdysvaltain johtamaan läntiseen imperialismiin ja sen militarismiin. Tämän vuoksi Suomen työläisten ja erityisesti sen edistyneimmän kerroksen, joita Vallankumoukselliset kommunistit pyrkii rekrytoimaan riveihinsä, on tunnettava Suomen poliittisen tilanteen lisäksi kansainvälinen tilanne.
- Trotski totesi sosialistisen vallankumouksen kansainvälisestä luonteesta: “Sosialistinen vallankumous alkaa kansallisella areenalla, se jatkuu kansainvälisellä areenalla ja se voitetaan koko maailman areenalla.”
- Tämän vuoksi Vallankumouksellinen kommunistinen internationaali aloittaa kaikki poliittiset analyysinsä katsauksella maailmantilanteeseen.
- Tämän perspektiividokumentin, ja kaikkien sitä seuraavien, tarkoituksena on orientoida Vallankumouksellisten kommunistien toiminta käsillä olevaan historialliseen kauteen ja konkreettiseen tilanteeseen sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Perspektiividokumentista järjestön jäsenet näkevät, millä perustein järjestön toiminta tulee orientoida sekä paikallisella että kansallisella tasolla.
- Vuosi 2026 alkoi Yhdysvaltojen brutaalilla sotilaallisella iskulla Venezuelaan, jossa kuoli sata venezuelalaista ja Yhdysvaltain gangsterimainen imperialismi kidnappasi suvereenin Venezuelan johtajan Nicolás Maduron vaimoineen. Operaatio uhmasi räikeästi porvareiden omaa “kansainvälistä oikeutta”.
- Suomen hallitseva luokka vaikeni kiusaantuneesti, mutta pahempaa oli tulossa: Venezuelan operaatiosta innostunut ja rohkaistunut Trump ryhtyi uudella päättäväisyydellä vaatimaan Tanskalta Grönlantia itselleen. Yhdysvaltojen ja Israelin hyökkäys Iraniin on viimeistään paljastanut Suomen hallitsevan luokan täyden kyynisyyden suhteessa “sääntöpohjaiseen maailmanjärjestykseen”. Helsingin Sanomat totesi pääkirjoituksessaan 5.3.2026, että olemme siirtyneet nyt “sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen jälkeiseen aikaan”. Tarkentaisimme tätä toteamalla, että kyseinen “järjestys” on ollut alusta loppuun valetta.
- Kun Naton johtava valtio uhkaa “puolustusliiton” toista perustajajäsentä Tanskaa sotilastoimilla, on helppo yhtyä Tanskan pääministerin Mette Frederiksenin arvioon, että Yhdysvaltain sotilastoimet Tanskaa vastaan olisivat “kaiken loppu”. Edessä olisi toisen maailmansodan jälkeisen maailmanjärjestyksen kenties tärkeimmän tukipilarin Naton hajoamiseen johtava prosessi.
- Mutta marxisteina ymmärrämme, että kaikki on itse asiassa jo loppunut: liberaali maailmanjärjestys on tuhoutunut Trumpin toimiessa kapitalismin yleisen, orgaanisen kriisin katalysaattorina. Kapitalistiset hallitsevat luokat sekä Suomessa että kansainvälisesti ovat täysin tuuliajolla järjestelmänsä kanssa, jonka purjeet ovat riekaleina ja peräsin säpäleinä. Jopa mahtavan Yhdysvaltain presidentti Trumpin uho ja sotilaallinen pullistelu kaikkiin suuntiin paljastaa vain sen hallitsevan luokan neuvottomuuden ja epätoivon, jota Trump edustaa.
- Yhdysvaltojen ja Israelin hyökkäys Iraniin 28.2. merkitsi uutta eskalaatiota imperialismin epävakaudessa. Kaikki diplomatian historialliset normit hyläten Yhdysvallat ja Israel murhasivat Iranin ylimmän poliittisen johdon kesken Iranin kanssa käytävien neuvottelujen, ja käynnistivät laajan pommituskampanjan sotilas- ja siviilikohteisiin. Erityisesti Hormuzinsalmen sulun seurauksena tiedossa on globaali energia- sekä ruokakriisi, jonka hyökyaallot iskevät ennemmin tai myöhemmin voimalla myös Suomen rannoille, sillä noin kolmannes maailman lannoitteista kulkee myös tämän kriittisen pullonkaulan läpi samalla kun pohjoisella pallonpuoliskolla on alkamassa kylvökausi.
- Vallankumouksellinen kommunistinen internationaali (VKI), jota Suomessa edustaa Vallankumoukselliset kommunistit, on ennakoinut nämä tapahtumat kapitalismin orgaanisen kriisin perusteella jo kauan sitten ja seurannut perspektiiveissään tilanteen kehittymistä vuosi vuodelta. Vuoden 2026 alun maailmantilanne vahvistaa perspektiivimme oikeiksi.
- Suomen juuri liityttyä Natoon, jonka piti olla turvasatama Suomelle Venäjää vastaan, koko sotilasliitto uhkaa hajota. Yhdysvallat, jonka Suomen hallitseva luokka vakuutti olevan “läntisen sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen” ylin takaaja, on uhannut toista Pohjoismaata hyökkäyksellä. Liittoutumisen myivät Suomen työväenluokalle Sanna Marinin SDP:n johtama hallitus vasemmistoministereineen. Tämän petoksen ja katastrofaalisen virheen löyhkää, kuten ei myöskään saman hallituksen toteuttamaa sairaanhoitajien lakon rikkomista, ei peitä mikään suitsuke.
- Työväenluokan elintasoon kohdistuu rajuja hyökkäyksiä Suomessa ja kansainvälisesti. Yhdysvaltain imperialismin taantuessa suhteessa Kiinan imperialismiin Euroopan heikot hallitsevat luokat jauhautuvat jättiläisten väliin.
- Ainoa, mikä enää suojelee hallitsevia luokkia työväenluokan raivolta, on massojen tietoisuuden konservatiivinen luonne: työläiset haluavat pitää kiinni vanhasta, haikailevat jo kadonnutta vakautta ja ennustettavuutta ja takertuvat illuusioihin, jotka ovat syntyneet edellisellä, jo loppuneella historiallisella kaudella. Kapitalistitkaan voivat enää vain fantasioida kapitalismin nousukaudesta, joka jonkin aikaa mahdollisti myönnytykset työläisten elintason parantamiseksi.
- Hallitsevien luokkien legitimiteetti perustuu toisen maailmansodan jälkeisen historiallisen kauden vakaudelle. Nyt he ovat kapitalismin kriisin oloissa pakotettuja nakertamaan itse tätä legitimiteettiä, joka on taannut yhteiskunnallisen vakauden tähän asti.
- Tämä on avannut lyhytaikaisen mahdollisuuden oikeistopopulisteille hyödyntää yhteiskunnan kertynyt raivo. He ovat tehneet tämän paikoin tehokkaasti, mutta opportunistisesti. Koska ne ovat pohjimmiltaan normaaleja porvaripuolueita, ne joutuvat aina pettämään kannattajansa, mikä johtaa kannatuksen heittelyihin.
- Me näemme tämän trumpismissa ja me näemme tämän Suomen perussuomalaisissa. Perussuomalaiset nojasi räikeästi rasismiin kannatuksensa tiputtua heidän talouspolitiikkansa seurauksena edellisen kerran, mutta lyhyt suosiopiikki ei näytä auttaneen heitä pitkässä juoksussa. Oikeistopopulismin kannatus on hataralla pohjalla ja on omiaan vain lisäämään järjestelmän kaikkialla muuallakin näkyvää epävakautta.
- Massojen tietoisuus on yleisesti konservatiivista, mutta tietoisuus massojen tasolla ei muutu lineaarisesti, vaan koko kansainvälisen työväenluokan historiallinen kokemus osoittaa, että tietoisuudessa nähdään valtavia loikkia suurten historiallisten tapahtumien seurauksena. Se, mikä on tänä päivänä konservatismia, muuttuu vastakohdakseen, kun massojen on mahdotonta enää mitenkään pitää kiinni menneisyyden vakaudesta ja ennustettavuudesta. Kapitalismin nousukaudella syntyneet illuusiot hajoavat väistämättä säpäleiksi työväenluokan tietoisuudessa.
- Ainoa tie eteenpäin työväenluokalle ja koko ihmiskunnalle on luokkataistelu. Mutta työväenluokka ei liiku käskystä. Työväenluokka liikkuu omaan tahtiinsa, historiallisten lainalaisuuksien ja tietoisuuden kehityksen perusteella. Työväenluokka liikkuu, kun kaikki muut tiet on suljettu, kun heidän olonsa muodostuvat sietämättömiksi.
- Luokkataistelun kiihtymistä estää merkittävällä tavalla se, ettei Suomessa ole ollut vallankumouksellista puoluetta. Kriisin pitkittynyt luonne johtuu pitkälti tästä tyhjiöstä vasemmalla, joka on objektiivinen fakta.
- Jo nyt voimme vetää tilanteesta sen johtopäätöksen, että suuret historialliset tapahtumat moukaroivat Suomessa työläisten, nuorten ja opiskelijoiden tietoisuutta. Tämä on ensimmäinen, perustavanlaatuinen ennakkoehto merkittäville tietoisuuden kehityksen loikille. Mahdollisuudet vallankumouksellisen etujoukkojärjestön rakentamiseen Suomessa ovat ennennäkemättömän laajat.
- Erityisesti nuorison tietoisuus on valtavassa muutoksessa. Meidän Vallankumouksellisissa kommunistien tulee lähestyä kommunismille avointa edistyneintä kerrosta nuorison piirissä ja voittaa heidät jäseniksemme selittämällä heille rohkeasti ja selkeästi meidän vallankumouksellisen perspektiivimme ja sen, että nykyiselle kriisille ei ole muuta ratkaisua kuin kapitalismin tuhoaminen työväenluokan järjestäytymisen kautta.
- Nuorison radikalisaatio yhteiskunnallisen tilanteen kiristyessä on historiallinen laki ja ennusmerkki massojen laajemmasta liikkeestä myöhemmin konkreettisen tilanteen pohjalta.
Euroopan talouskriisi
- Eurooppa on ollut talouskriisissä vuoden 2008 finanssikriisistä lähtien.
- Euroopan keskuspankin EKP:n entinen johtaja Mario Draghi toteaa syyskuussa 2024 julkaistussa Euroopan komission raportissa “Euroopan kilpailukyvyn tulevaisuus”, että Eurooppa on jäämässä jälkeen Kiinasta ja Yhdysvalloista. Draghin mukaan “globaali pelikenttä on epätasa-arvoinen” ja tämä olisi nyt “korjattava”.
- Raportista käy ilmi, että Euroopan keskimääräinen vuosittainen talouskasvu on vuodesta 2002 alkaen ollut EU:ssa 1,4 %. Yhdysvalloissa vastaava luku on 2,7 % ja Kiinassa 8,3 %. Kasvua edesauttavia tekijöitä Euroopassa ovat olleet maailmankaupan laajeneminen, halvan energian saanti Venäjältä sekä Yhdysvaltojen sotilaallisen hegemonian mahdollistamat alhaiset puolustusmenot. Nämä kaikki ovat nyt historiaa, eikä paluuta mihinkään menneisyyden kultakauteen yksinkertaisesti ole olemassa.
- Hallitukset kuvittelivat, että ne kykenevät vakauttamaan järjestelmän kriisit lainarahalla kerta toisensa jälkeen ilman seurauksia. Näin ne vain viivyttivät ja pahensivat väistämättä edessä olevaa monumentaalista kriisiä, joka nyt avatuu Euroopankin työväenluokkien eteen. Hallitsevat luokat loivat velkahirviön, joka nyt uhkaa syödä isäntänsä.
- 2000-luvun matala korkotaso on ollut historiallinen poikkeus ja tuhoisa keino hallita kriisiä. Matalaa korkotasoa ylläpitämällä hallitsevat luokat ovat vain lykänneet varsinaisen kriisin puhkeamista, mikä tarkoittaa, että kun se tulee, se on historiallisen suuri.
- Jo Marx selitti, että arvoa ei voi taikoa tyhjästä. Porvaristo on nyt havainnut tämän, kun inflaatio on tullut takaisin ryminällä. Nyt heillä on valtavasti velkaa ja sen hoitokustannukset ovat suuremmat, kuin he olisivat koskaan voineet kuvitella. Ja miten nämä velanhoitokustannukset maksetaan? Ottamalla lisää velkaa!
- OECD:n globaalia velkaa käsittelevän raportin mukaan valtioilla ja yrityksillä oli vuonna 2024 yli 100 biljoonaa dollaria velkaa. Tämä on melkein yhtä paljon kuin koko maailman bruttokansantuote. Koko maailman velkaantumisaste on häkellyttävät 300 % suhteessa maailman yhteenlaskettuun BKT:hon.
- Tämän velan hoidon kustannukset vievät yhä suuremman osan porvarivaltioiden budjeteista. Tämä merkitsee lisääntyviä leikkauksia mm. koulutukseen, terveydenhuoltoon ja sosiaalipalveluihin. Samalla Yhdysvaltain linnoittautuminen läntiselle pallonpuoliskolle ja vetäytyminen Euroopasta aiheuttavat paineita nostaa sotilasbudjetteja kautta Euroopan, Suomesta Portugaliin. Kyseessä on resepti räjähtävälle luokkataistelulle.
- Kuten Vallankumouksellinen kommunistinen internationaali on todennut, hallitsevilla luokilla Euroopassa on kädessään ainoastaan häviävä käsi, katsoi asiaa miltä kantilta tahansa: pyrkimykset parantaa sosiaalista tilannetta johtavat väistämättä lisääntyvään epävakauteen talouden alueella ja päinvastoin. Käytännössä sosiaalisen tilanteen parantaminen ei ole enää edes mahdollista hallitsevalle luokalle: markkinat eivät kykene enää hyväksymään edes olemassa olevaa julkisten palvelujen tasoa. Luokkarauhan aika on pysyvästi ohi.
- Euroopan teollisuuden kriisin eräs selkein ilmenemismuoto on autoteollisuuden romahdus: kapasiteetin käyttöaste Euroopan autotehtaissa on 58 %. Globaalisti luku on keskimäärin 62 %. Yleisesti alle 70 %:n käyttöastetta pidetään pidemmällä aikavälillä kestämättömän alhaisena. Euroopan markkinaosuus autoteollisuudessa on laskenut vuoden 2008 31 %:sta vain 20 %:iin vuonna 2023.
- Saksan autoteollisuuden etujärjestö VDA raportoi helmikuussa 2026, että investointien ja työpaikkojen siirtyessä muualle Saksa on “kriisissä liiketoiminta-alueena”. VDA:n kyselyn mukaan 72 % keskikokoisista yrityksistä autoteollisuuden toimitusketjussa aikoo vähentää investointejaan Saksaan, joko siirtämällä niitä ulkomaille (28 %), lykkäämällä niitä (25 %) tai peruuttamalla niitä kokonaan (19 %). Lähes kaksi kolmesta kyselyyn osallistuneista yrityksistä oli vähentänyt työvoimaansa vuonna 2025 ja näistä 87 % kertoi syyksi huonon kilpailukyvyn.
- Euroopan teknologisesti jälkeen jääneen teollisuuden jauhautuminen maailmantalouden jättiläisten Kiinan ja Yhdysvaltojen väliin merkitsee valtavia mullistuksia Euroopan työväenluokan tietoisuudessa. Kymmenien tuhansien irtisanominen Saksan autoteollisuudessa ja muut vastaavat toimenpiteet ympäri Euroopan teollisuutta pahentavat koko mantereen laajuista sosiaalista kriisiä entisestään.
- Draghin raportin johtopäätöksistä näkee selvästi, että Eurooppa kokonaisuudessaan on vähäpätöinen imperialistinen toimija ja koostuu sitäpaitsi pienten hallitsevien luokkien tilkkutäkistä, joiden intressit monilta osin ovat ristiriidassa keskenään. Euroopan entiset teollisuusmahdit eivät kykene enää kilpailemaan myöhemmin kapitalismin kehittyessä nousseiden kilpailijoidensa kanssa, jotka ovat jo ohittaneet Euroopan teknologisessa kehityksessä ja tuotannon skaalassa. Esimerkkeinä tästä ovat esimerkiksi tekoälyn kehitys Yhdysvalloissa ja autoteollisuus Kiinassa.
- Euroopan kyvyttömyys muodostaa yhtenäinen talousalue ja poliittinen blokki merkitsee, ettei Eurooppa tosiasiallisesti kykene ratkaisemaan yhtäkään kohtaamaansa haastetta. Draghin raportti lähestyy tätä johtopäätöstä, mutta siinä ei kuitenkaan ymmärretä sitä perustavanlaatuista tosiasiaa, ettei yksikään eurooppalainen hallitseva luokka ole valmis luopumaan omista pikkumaisista intresseistään koko mantereen yhteisten imperialististen intressien hyväksi.
- Euroopan merkityksettömyys maailmanpolitiikassa on siis vain lisääntymässä. Tämä johtaa väistämättä taloudelliseen ja sosiaaliseen romahdukseen ja kriiseihin, joissa työväenluokat kautta Euroopan Suomi mukaan lukien saavat lukuisia mahdollisuuksia puuttua tapahtumien kulkuun. Kiireellinen tehtävämme kaikkialla Euroopassa on siis rakentaa Vallankumouksellista kommunistista internationaalia, jotta voimme tarjota Euroopan työväenluokille niiden tarvitseman johdon alkavalla myrskyisällä vallankumousten ja vastavallankumousten kaudella.
Suomen taloudellinen kriisi ja yhteiskunnallinen polarisaatio
- Muiden Pohjoismaiden tavoin Suomella on maailmalla maine jonkinlaisena ihanteellisena sosialismia ja kapitalismia onnistuneesti sekoittavana yhteiskuntana. Siinä missä Ruotsi on syöksynyt maaksi, jossa varallisuuden jakautumisen epätasa-arvoisuus on Euroopan huipputasoa, myös Suomen maine on vahvasti liioiteltu.
- Suomen pääministeri Petteri Orpo antoi frakissaan ja porvarivaltion prenikoissaan hämmästyttävän haastattelun presidentinlinnan itsenäisyyspäivän vastaanotolta 6.12.2025, jossa hän väkinäisesti pinnistäen yritti luoda tulevaisuudenuskoa Suomen radikalisoituvaan nuorisoon: “Mä haluan kertoa teille nuorille sen, että kyllä me tästä selvitään. Meillä on Suomessa haasteita, meillä on työttömyyttä ja paljon ongelmia, Euroopassa soditaan. Suomella on asiat hyvin, meillä on upeita yrityksiä, korkeata osaamista ja meillä on te nuoret, eli tulevaisuuden rakentajat. Me mennään läpi tästä ja Suomi on jatkossakin hyvä maa, johon te voitte, nuoret suomalaiset, elämäänne rakentaa.”
- Marxisteina voimme vain kiitellä pääministeriä tästä täysin aivokuolleesta kannanotosta, joka varmasti oli omiaan kiihdyttämään nuorison raivoa ja radikalisaatiota. Tilastokeskus raportoi maaliskuussa 2026, että yhä useampi nuori aikuinen on vaarassa ajautua köyhyyteen tai syrjäytyä. Vuonna 2024 köyhyys- tai syrjäytymisriski koski useampaa kuin joka kolmatta 18-29-vuotiasta Suomessa. Osuus on kasvanut lähes 10 prosenttiyksikköä vuodesta 2018.
- Vuoden 2026 alussa Suomen työttömyysaste on Euroopan huonoin. Eurostatin lukujen mukaan marraskuussa 2025 Suomen työttömyysaste oli 10,6 %, kun edellisen ykkössijaa pitäneen Espanjan oli 10,4 %.
- Tuntipalkkalaisilla on vähemmän työtunteja ja kuukausipalkkalaisilla vähemmän töitä. Suomalaisten ostovoiman muita heikommassa kehityksessä näkyvät myös hallituksen tekemät julkisen talouden sopeutustoimet. Muissa Euroopan maissa ei vastaavia ole tehty, vaikka ne ovat päiväjärjestyksessä myös muualla kuin Suomessa. Sopeutustoimet näkyvät myös esimerkiksi julkisen sektorin työllisyyden heikkenemisenä. Leikkauksia on tehty myös erinäisiin tulonsiirtoihin kuten asumistukeen ja työttömyysturvaan. Lisäksi arvonlisäveron korotus on syönyt suomalaisten ostovoimaa nostamalla inflaatiota.
- Suomalaisten ostovoima on laskenut vuosien 2022-2025 aikana keskimäärin 7 400 euron verran vuosittain. Ostovoima on elpymisestä huolimatta käytännössä jämähtänyt vuoden 2019 tasolle, kun muissa euromaissa käytettävissä olevat reaalitulot ovat nousseet kuudella prosentilla.
- Suomen talous on vuoden 2026 alkaessa taantumassa eli Suomen bruttokansantuote on kutistunut vähintään kaksi vuosineljännestä peräkkäin. Vuosi 2025 jää nollakasvun vuodeksi. Vuoden 2026 talousennusteita on jo tarkistettu alaspäin. Kasvun ennustettiin aiemmin olevan vähintään puoli prosenttia, jopa prosentin. Vuoden 2026 kasvuksi on ennustettu 1,5 %, mutta porvarien ekonomistien ennusteet ovat pettäneet jo useamman vuoden ajan.
- Ruoka-apu.fi:n tilannekatsauksen mukaan vuoden 2025 lopulla ruoka-avun tarve on syöksynyt ylöspäin vuoden aikana. 63 % avun jakajista raportoi, että he saavat yhä vähemmän hävikki- ja ylijäämäruokaa esimerkiksi kaupoilta. Erityisesti lapsiperheiden, Ukrainan pakolaisten, maahanmuuttajien ja nuorten määrä ruoka-avun käyttäjinä on lisääntynyt.
- Nuorisobarometrin vastaajista vuonna 2024 toiveikkaasti suhtautui omaan tulevaisuuteensa 61 %. Vuonna 2008 luku oli 86 %. Vuoden 2024 Nuorisobarometrin mukaan politiikasta ainakin jonkun verran kiinnostuneita nuoria (15-29 vuotiaita) oli 63 %. Vielä vuonna 2008 vastaava osuus oli 27 %. Joten ei ihme, että pääministeri Orpo huolehtii nuorten tulevaisuudenuskosta. Sillä on suora yhteys siihen, miten oikeutetuksi massojen keskuudessa hänen edustamansa luokan valta mielletään.
- Siltä osin kun ostovoima Suomessa elpyy, jakautuu siitä hyötyminen epätasa-arvoisesti: hyvätuloisten ostovoima kasvaa erityisesti omaisuustulojen johdosta. Näitä ovat muun muassa osinko- ja korkotulot. On olennaista huomata, että hyvätuloiset käyttävät pienemmän osan tuloistaan kulutukseen, jolloin merkittävä osa heidän ostovoimansa kasvusta menee säästöön. Suorimmin ostovoiman paraneminen menee kulutukseen nuorilla, tukien varassa elävillä ja velkaisilla kotitalouksilla. Näin ollen edes ostovoiman elpyminen Suomessa ei ole helpottamassa hallitsevan luokan tilannetta, koska suuri osa sen ansiosta lisääntyvästä varallisuudesta menee säästöön tai sijoituksiin, ei suoraan talouteen.
- Eurostatin tilastojen mukaan Suomen julkinen velka oli syyskuun 2025 lopussa 225 miljardia euroa. Bruttokansantuotteeseen suhteutettuna velkaantumisaste on 81,5 %. Suomen julkisen velan kasvuvauhti on nopeinta Euroopassa, vaikka edelleen esimerkiksi Itävallalla, Ranskalla, Kreikalla ja Italialla on Suomea huonompi velkasuhde BKT:hen nähden.
- Vuonna 2025 julkisen velan korkokulut olivat noin kolme miljardia euroa. Vuodelle 2026 valtiovarainministeriö ennakoi suurinta velanottoa sitten koronavuoden 2020. Samalla Suomen Pankki suosittelee 10 miljardin euron leikkauksia vuosille 2027-2035. Leikkaustarve voi Suomen Pankin mukaan olla jopa suurempi, jos puolustusmenoja lisätään vähentämättä muita menoja.
- Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n ylläpitämällä verkkosivulla listaus Orpon hallituksen hyökkäyksistä Suomen työväenluokkaa vastaan meno on pelkästään otsikkotasolla kylmäävää. Voimassa olevista työläisten aseman heikennyksistä pelkästään edustava otos on seuraavanlainen: yt-menettely heikentyy merkittävästi, paikallista sopimista laajennetaan työntekijöiden edunvalvontaa heikentämällä, oikeutta poliittisiin lakkoihin rajoitetaan, oikeutta tukilakkoihin rajoitetaan, lakkoon osallistuneelle työntekijälle 200 euron sakko, jos lakko todetaan laittomaksi, lakkosakkoja korotetaan roimasti, ansiopäiväraha leikataan jo kahden kuukauden jälkeen, vuorotteluvapaa lakkautetaan, työttömyysturvan lapsikorotukset poistetaan, toimeentulotukea leikataan ja sen saamista vaikeutetaan.
- Suuri kohu aiheutui Suomessa jo vuoden 2025 lopulla siitä, että Suomi on joutunut Euroopan komission alijäämämenettelyyn johtuen syöksyvästä velkasuhteesta. Suomen täytyy nyt, jouduttuaan komission “tarkkailuluokalle” alentaa julkisten menojen alijäämä alle kolmeen prosenttiin vuoden 2028 loppuun mennessä. Hallitseva luokka kuvittelee, että tämä tarjoaa selkänojaa heidän sadistiselle leikkauspolitiikalleen massojen silmissä, mutta suomalaisenkaan työväenluokan kärsivällisyys ei ole rajaton. Näköpiirissä ei joka tapauksessa ole muuta kuin leikkauksia, ja on vain ajan kysymys, että EU:n byrokraattinen sanelu menettää uskottavuutensa ja pelotevaikutteensa Suomen työväenluokan silmissä.
- Orpon hallitus on löytänyt itselleen kätevän porsaanreiän alijäämämenettelyn säännöistä: nykyhallitus säästyy vaatimukselta tehdä lisäleikkauksia hyödyntämällä aseteollisuuteen liittyvää poikkeusta. Sen perusteella valtio voi poiketa alijäämämenettelyn vaatimuksista kautensa loppuun asti vuonna 2028, mikäli asetuotantoa lisätään. Tämä osaltaan selittää pääministeri Orpon ja puolustusministeri Antti Häkkäsen innon toimia suomalaisten sotateollisuuden startupien pääpöhisijöinä. Julkiset menot voivat siis nousta, kunhan ne käytetään kansalaisten hyvinvoinnin lisäämisen sijaan asetuotantoon!
- Myös Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on liittynyt mukaan Suomen hallitsevan luokan ruoskimiseen. Kapitalismin kriisiytyessä pahamaineiset “rakenteelliset uudelleenjärjestelyt” (engl. structural adjustment) tuodaan myös eurooppalaisten ja suomalaisten työläisten niskoille. Vaikka Suomi ei vielä joudu ottamaan IMF:ltä lainaa ankarin ehdoin, vaatii (tai “suosittaa”, kuten se vielä diplomaattisesti asian ilmaisee) se jo Suomea korjaamaan julkisen talouden velkasuhteen vielä suunniteltuakin nopeammassa aikataulussa.
- Kasvava velkavuori sekä kansainvälisen imperialismin eturistiriitojen kärjistymisen ajama paine kiihdyttää asevarustelua asettavat sekä Orpon hallituksen että minkä tahansa Suomen tulevankin hallituksen mahdottoman ongelman eteen. Pyrkimys vähentää velkaa ja jatkaa leikkauslinjalla, massojen elintasoa alentamalla ja poliittisia vapauksia polkien, johtaa väistämättä räjähtävään luokkataisteluun. Toisaalta pyrkimys ehkäistä yhteiskunnan epävakauden lisääntymistä nostamalla julkisia menoja aiheuttaa kiihtyvää ripitystä EU:lta, IMF:ltä, OECD:ltä, luottoluokittajilta ja muilta kansainvälisen finanssipääoman instituutioilta.
Suomi imperialismin vähemmistöosakkaana
- Marxin ja Engelsin nerokkaan ennakoinnin mukaisesti, jonka he tekivät jo Kommunistisessa manifestissa vuonna 1848, maailman mahtavimmatkin kapitalistivallat ovat joutuneet oman järjestelmänsä orjiksi; järjestelmän, joka on syntynyt kapitalismin synnytettyä maailmanmarkkinan. Kapitalismin kehitys on johtanut monopoleihin ja lopulta maailman jakoon monopolistien kesken. Tätä tarkoittaa Leninin määrittelemä imperialismi. Se on järjestelmä kokonaisuudessaan, ei esimerkiksi yhden järjestelmän toimijan aggressiivinen militarismi tai laajentumispolitiikka.
- Imperialismi on asioiden tila, ei mikään yksittäinen harjoitettu politiikka. Tämä objektiivinen tosiasia tekee tyhjäksi reformistien lupaukset siitä, että voisimme “valita” järjestävämme jonkun “kivemman kapitalismin” harjoittamalla näppärää politiikkaa kapitalismin puitteissa. Tämä on pelkkää työläisten sumuttamista, ei mitään muuta. Reformismi ei enää kykene toimittamaan edes työväenluokan asemaa parantavia reformeja, sillä viime kädessä reformistit nojautuvat aina kapitalismiin asemansa ylläpitämiseksi ja kapitalismilla ei ole enää varaa myönnytyksiin. Reformistit suhtautuvat työväenluokan massoihin aina epäilyksellä ja pelolla.
- Koko maapallon pinta on jaettu kapitalistien kesken ja jäljellä on vain englantilaisen filosofin Thomas Hobbesin kuvailema “kaikkien sota kaikkia vastaan” erilaisten imperialististen blokkien ja liittoumien välillä. Ainoat mahdolliset muutokset imperialistiseen status quohon voivat tapahtumia siirtelemällä imperialistien välisiä rajoja, laajentamalla ja supistamalla eri imperialistien markkinoita ja etupiirejä. Ja tämä voi tapahtua vain sotilaallisin toimin. Kuten Carl von Clausewitz totesi sotatieteen klassikossaan “Sodankäynnistä”, sota on politiikan jatkamista toisin keinoin.
- Tämä merkitsee, että imperialistinen rauha on vain hengähdystauko imperialististen sotien välillä, minkä näemme kouriintuntuvasti niin Ukrainassa kuin Iranissakin. Suomen hallitseva luokka ei räpäyttänyt silmääkään erotessaan Ottawan
miinasopimuksesta, samoin kuin eivät räpäyttäneet silloinkaan, kun he ilmoitusluontoisesti ryhtyivät valmistelemaan Suomen totaaliydinasekiellon lakkauttamista ydinenergialakimuutoksella. Tämä lakimuutos mahdollistaisi Naton ydinaseiden kuljettamisen ja säilyttämisen Suomessa. Toistaiseksi tämä ei ole ollut sallittua. Porvaristo lipoo jo huuliaan valmistautuessaan miinoittamaan Suomen itärajan. EU:n hallitsevat luokat puhuvat avoimesti ydinasevarustelun käynnistämisestä uudelleen ja eurooppalaisista ydinkärjistä.
- Porvarimedia pintapuolisissa analyyseissaan vain toteaa “maailmantilanteen muuttuneen täysin” käsitellessään kiihtyvää sotapolitiikkaa. Tiettyyn hetkeen asti asiat ovat heidän mukaansa olleet yhdellä tavalla, ja yhdessä silmänräpäyksessä ne ovat kuin taikaiskusta muuttuneet toisenlaisiksi. Tämä osoittaa vain, että marxistit kykenevät näkemään heitä pidemmälle.
- Vallankumouksellinen kommunistinen internationaali on jo vuosien ajan varoittanut, että juuri käsillä oleva käänne maailmanpolitiikassa on väistämätön. Kyseessä on vain pidempään käynnissä olleen prosessin purskahtaminen pinnan läpi: taantuvan Yhdysvaltojen imperialismin ja nousevan Kiinan imperialismin kilpailu on työntänyt maailmanpolitiikan mannerlaatat liikkeeseen ja nyt ne törmäävät toisiinsa.
- Sota sotaa vastaan on työväenluokkien velvollisuus, sillä sotien barbarian lakkauttaminen on mahdollista ainoastaan tuhoamalla kapitalismi ja imperialismi. Ja työväenluokka on ainoa vallankumouksellinen luokka pohjautuen sen asemaan tuontantosuhteissa.
- Imperialistisissa sodissa, joihin lukeutuu muun muassa Venäjän ja läntisen imperialismin välinen sijaissota Ukrainassa, työväenluokilla on vain hävittävää. Vallankumoukselliset kommunistit seisovat täysin yhtä lailla niin Suomen, Venäjän kuin Ukrainankin työväenluokkien puolella näiden militaristisia hallitsevia luokkia vastaan.
- Demokratiaan ja abstraktiin “Euroopan vapauden puolustamiseen” vedoten Suomen hallitseva luokka on lietsonut vuodesta 2022 yhä kiihtyvää kansallisshovinistista hysteriaa venäläisiä kohtaan. Samalla Ukrainan läpeensä korruptoitunut hallitseva luokka on kiedottu ylevän “Demokratian puolustajan” kaapuun.
- Suomen ja Euroopan työläisten kustannuksella läntiset imperialistit Yhdysvaltain johdolla ovat kaataneet silmittömiä summia, miljardeja miljardin perään, Ukrainan korruptoituneen porvarivaltion pohjattomaan kitaan. Merkittävä osuus näistä “demokratian lunnaista” on päätynyt Ukrainan porvariston sveitsiläisille pankkitileille, todennäköisesti Volodymyr Zelenskyistä lähtien. Kuka oikeasti uskoo, ettei hän olisi mitenkään sotkeutunut korruptioon, joka ylettyy hänen omaan kansliaansa asti?
- Stubb ja muut Euroopan johtajat ovat jatkuvasti sabotoineet Ukrainan rauhanneuvotteluja sitoakseen Amerikan imperialismin Euroopan mantereelle. Esimerkiksi, kun Putin ja Trump tapasivat 15.8.2025 Alaskassa, Zelenskyi ja EU-johtajat ryntäsivät muutaman päivän kuluttua Washingtoniin tapaamaan Trumpia tavoitteenaan varmistaa, että mitään sopimusta ei synny ”Ukrainan pään yli”. Jos Yhdysvaltojen porvariston siipi, jota Trump edustaa, saa tahtonsa läpi ja Amerikan imperialismi vetäytyy Ukrainan sodasta ja jopa Euroopasta, Euroopan hallitsevat luokat tietävät, että tästä välttämättä seuraavat asevarustelukustannukset ovat suoraan pois työväenluokkien elintasosta ja kiihdyttävät siten luokkataistelua entisestään.
- Iranin sota on jälleen uudella tavalla paljastanut Suomen ja EU:n hallitsevien luokkien pohjattoman kyynisyyden ja alistuneisuuden Yhdysvaltain imperialismille: Suomen hallitus liittyi EU:n lausuntoon 1. maaliskuuta Iranin sodasta, jossa ei mainittu lainkaan sodan aloittaneita osapuolia, Yhdysvaltoja ja Israelia, vaan ainoastaan tuomittiin Iranin puolustautuminen tätä hyökkäystä vastaan! Vastuu mahdollisesta sodan eskalaatiosta ja sen seurauksista sysätään lausunnossa täysin Iranin vastuulle.
- Tämä havainnollistaa eurooppalaisen kapitalismin joutumista puun ja kuoren väliin: EU:n musertuessa maailmantalouden kamppailevien titaanien Yhdysvaltojen ja Kiinan väliin sen vaihtoehdot kapenevat entisestään eikä sillä ole mahdollisuutta enää edes poseerata “läntisen arvoyhteisön” etummaisena puolustajana. Kaikki idealistiset illuusiot toisen maailmansodan jälkeiseltä kaudelta haihtuvat savuna ilmaan. Tämä röyhkeä tekopyhyys kiihdyttää joka puolella, myös Suomessa, työväenluokan ja nuorison radikaalin tietoisuuden kehittymistä.
- Koko Suomen hallitseva luokka Vasemmistoliitosta Kristillisdemokraatteihin ja Perussuomalaisiin on tasan samalla linjalla, mitä tulee imperialismiin ja militarismiin: “Suomen itsenäinen puolustuskyky on ensiarvoisen tärkeää”, he hokevat yhteen ääneen. Mutta marxisteina meidän tulee kysyä: minkä luokan puolustus?
- Kommunistit eivät yhdisty kansalliselta pohjalta kapitalistien kanssa samaan rintamaan jotain toista hallitsevaa luokkaa vastaan. Kapitalistien ja työväenluokan intressit ovat vastakkaiset niin sodassa kuin rauhassa. Suomen ja Venäjän työläisillä on paljon enemmän yhteistä keskenään kuin kummallakaan työväenluokalla ja suomalaisella tai venäläisellä kapitalistisella hallitsevalla luokalla.
- Suomalaiset ja venäläiset työläiset ovat häviäjien joukossa missä tahansa imperialistien välisessä konfliktissa. Ukrainassa Suomen ja EU:n hallitsevan luokan mukaan ukrainalaisten työläisten velvollisuus on kuolla “demokratian ja Euroopan turvallisuuden puolesta”. Jalojen sanojen takana piilee vastenmielinen ja verinen totuus: sekä Suomen että EU:n hallitsevat luokat ovat valmiita uhraamaan niin monta ukrainalaista kuin on tarpeen, jotta ne eivät joutuisi kohtaamaan omaa heikkouttaan Venäjän edessä. Tämä henkeäsalpaava kyynisyys ja välinpitämättömyys ukrainalaisia kohtaan verhotaan sitten ylevään kieleen.
- Samalla Suomen pääministeri Petteri Orpo muiden Euroopan imperialistien tavoin pyrkii pitämään huolen, etteivät ukrainalaiset nuoret miehet pääsee pakoon imperialistien itsensä ylläpitämäänsä lihamyllyä Ukrainan rintamalla. “Kun asevelvollisuusikä tulee, silloin pitää olla Ukrainassa”, Orpo ohjeisti marraskuussa 2025 ukrainalaisia miehiä, jotka pyrkivät EU:hun pakoon varmaa kuolemaa.
- Orpolla on syytä huolehtia maanpuolustustahdosta paitsi Ukrainassa niin myös Suomessa: vuonna 2024 Suomen puolustusvoimien reservistä erosi 3 457 henkilöä. Kyseessä on toiseksi suurin määrä sitten vuoden 1987, jolloin reservistä eroaminen tehtiin mahdolliseksi. Reservistä eroaminen merkitsee, että henkilö ei ole käytettävissä sotilastehtäviin kun puolustusvoimat mobilisoidaan.
- Puolustusministeri Antti Häkkänen totesi julkisuudessa vuoden 2024 alussa, että hänen mielestään reservistä eroaminen on epäisänmaallista ja että hän pohtii keinoja reservistä kieltäytymisen tekemiseksi mahdottomaksi. Häkkäsen kommentit olivat seurausta siitä, että reservistä eroamiset kääntyivät jyrkkään nousuun heti Ukrainan sodan alettua.
- Voimme pitää melko varmana, että reservistä eroaminen kiihtyy, koska Suomen asevelvollisuusarmeijan työläisjäsenet eivät ole erityisen innokkaita kuolemaan imperialistien voittojen tai etupiirien puolesta. Merkillepantavaa on, että reservistä eroaa myös lukuisia reserviupseerikoulun käyneitä upseereita.
- Työläiset haluavat puolustaa omaa maataan Suomea, mutta suhtautuvat epäillen tai jopa pelolla mahdollisuuteen joutua kaukaisille taistelukentille vaarantamaan henkensä vaikeasti ymmärrettävien geopoliittisten päämäärien puolesta, hämäräksi jäävistä syistä. Suomalaiset ovat nähneet koko 2000-luvun ajan, mitä Yhdysvaltain imperialismin etujen ajaminen on merkinnyt yksittäisille sotilaille esimerkiksi Afganistanissa ja Irakissa.
- Myös Suomessa ovat Afganistanin “rauhanturvaoperaation” veteraanit julkisuudessa valittaneet kohtelustaan. Sodissa vammautuneet ovat kiusallinen muistutus porvarivaltiolle heidän päätöstensä seurauksista. Sankarikuolema on kapitalisteille aina mieluisampi lopputulos kuin invalidisoituminen, joka muistuttaa pysyvästi imperialistisen sotien karuista inhimillisistä seurauksista. Suomalaiset veteraanit ovat joutuneet kamppailemaan Valtiokonttorin kanssa kuntoutuskorvaustensa ja sosiaaliturvansa puolesta.
- Suomen hallitseva luokka on sitoutunut täysimittaisesti imperialismin vähemmistöosakkaaksi, vaikka se vanhasta tottumuksesta pyrkii edelleen kuorruttamaan julkiset puheensa “läntisten arvojen”, “demokratian puolustamisen” ja “sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen” yhä keinotekoisemmalla pintasilauksella. Jopa kauaskatseisimmat porvarit puhuvat jo suoremmin: Kanadan pääministeri Mark Carney totesi historiallisessa puheessaan Davosissa alkuvuodesta 2026 koko sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen olleen lähinnä markkinointistrategia ja massojen sumuttamista.
- Suomen porvaristo on sidottu tuhansin langoin Yhdysvaltain johtamaan länsi-imperialismiin sotilaallisesti, poliittisesti ja taloudellisesti. Se ei kykene irrottautumaan siitä, vaikka haluaisi. Koko hallitseva luokka Vasemmistoliitosta Perussuomalaisiin on herttaisen yksimielinen asevarustelun välttämättömyydestä ja väitetystä “Venäjän uhasta”, johon vetoamalla he pyrkivät tukahduttamaan pahenevan luokkaristiriidan.
- Suomen hallitsevan luokan liitettyä Suomen Natoon sosialidemokraattien ja Vasemmistoliiton kahden ministerin myötämielisellä tuella Suomella on Naton suurin maaraja Venäjän kanssa, jonka Eurooppa on nimennyt päävihollisekseen.
- On skandaali, että Suomen porvarivaltio runnoi Natoon liittymisen (Vasemmistoliiton suosiollisella myötävaikutuksella) läpi ilman kansanäänestystä. Koko Neuvostoliiton romahtamisen jälkeisen kauden hallitseva luokka vannoi pyhästi, että olivat olosuhteet mitkä tahansa, kansanäänestys järjestettäisiin. On perusteltua epäillä, että Suomen porvaristo tietoisesti valehteli työväenluokan massoille ja tosiasiallisesti suunnitteli Natoon liittymistä vakuuttaen samalla päinvastaista työläisille.
- Suuri osa Natoon liittymistä kannattaneista työläisistä epäilemättä piti jäsenyyttä tehokkaana vakuutuksena sotaa vastaan. Tätä edesauttoi hallitsevan luokan propaganda, jonka mukaan Ukraina voittaisi sodan suhteellisen nopeasti ja liittymisellä olisi joka tapauksessa vähän vaikutuksia työläisten elämään. Ukrainan sodasta johtuva energian hintojen nousu ja inflaatio ovat kuitenkin jo iskeneet työväenluokkaan, ja iskuja satelee yhä tiheämmin.
- Suomen hallitseva luokka ei kuitenkaan tätäkään ymmärrä ja jatkaa suoranaista ylpeilyä Suomen liittymisestä imperialistien kerhoon puolustusministeri Antti Häkkäsen suulla. Suomen työläiset eivät välttämättä ole niin valmiita kuolemaan kapitalistien voittojen eteen kuin porvaristo kuvittelee. Häkkäsen toiminta kuvastaa hallitsevan luokan neuvottomuutta ja epätoivoa: jäljellä on enää alhaiseen kansallisshovinismiin ja pelotteluun vetoaminen, jotta hallitsevan luokan ote tilanteesta säilyisi. Tämä toimii kuitenkin yhä huonommin.
- Vahva indikaatio tästä on mm. aiemmin mainittu kiihtyvät eroaminen Suomen puolustusvoimain reservistä, joka alkoi kiihtyä välittömästi Ukrainan sodan alettua ja Suomen liityttyä Natoon. Suomalaisen kapitalismin kriisi osoittaa konkreettisesti Suomen työläisille, että kapitalistit ja työläiset eivät ole “samassa veneessä”, vaan kapitalistit pyrkivät maksuttomaan kriisin viulut työläisillä. Tällaisessa tilanteessa on hyvin naiivia kuvitella, että Suomen työläiset noudattaisivat kyseenalaistamatta imperialistikenraalin käskyjä.
- Vasemmistoliiton nykyinen puheenjohtaja Minja Koskela oli kokoomuksen sotahaukkojen rinnalla ensimmäisiä, jotka Ukrainan sodan alkaessa olivat vaatimassa aselähetyksiä Ukrainaan. Koko toisen maailmansodan jälkeinen “pyhä” kansainvälisoikeudellinen periaate oli, ettei Suomi toimita aseita sotaa käyvään maahan. Koskela ylpeästi vielä muistutti julkisesti kaikkia tästä hänen petoksestaan vuonna 2025, pyrkimyksenään epäilemättä tehdä itsestään uskottava porvariston silmissä.
- Koskelan edustama luokkayhteistyö myönnytysten toivossa on tullut umpikujaan eikä tarjoa edes aitoja reformeja, jotka hyödyttäisivät työväenluokkaa. Tämän vuoksi ja marxistiseen teoriaan pohjautuen Vallankumoukselliset kommunistit irtisanoutuu ehdottomasti kaikesta luokkayhteistyöstä porvariston kanssa ja nojautuu ainoastaan työväenluokan massoihin tinkimättömässä taistelussaan kapitalistiluokkaa vastaan.
- Järjestömme nostaa korkealle vallankumouksellisen kommunismin ja internationaalimme lipun. Aiomme järjestää nuoret ja työläiset, jotka suhtautuvat vastenmielisyydellä työväenluokan luokkayhteistyöhön uponneisiin vanhoihin järjestöihin, niiden edustamaan opportunismiin ja periaatteettomuuteen. Järjestömme tehtävä on täyttää vasemmistossa vallitseva valtava tyhjiö, rakentaa työväenluokan edistyneimmän kerroksen pohjalta etujoukkojärjestö ja kouluttaa se marxismin ja bolsevismin teoriassa. Vain siten voimme tulevaisuudessa puuttua tehokkkaasti luokkataisteluun.
- Suomen työväenluokan tulee luottaa vain omaan voimaansa, ei työväen massajärjestöjen nykyiseen korruptoituneeseen ja luokkayhteistyön kyllästämään johtoon, jota voimme hyvällä syyllä kutsua porvariston lahjomaksi työläisaristokratiaksi. Kommunistien ei tule osoittaa mitään luottamusta näihin petollisiin roistoihin.
- Työväen massajärjestöt ovat nykyisellään täysimittaisesti porvariston militarismin ja imperialismin takana. Meidän tulee selittää kärsivällisesti radikaaleille työläisille, nuorille ja opiskelijoille, että imperialistinen rauha on vain hengähdystauko imperialististen sotien välillä. Meidän tulee selittää heille, että vain liittymällä meihin he voivat aidosti taistella uuden yhteiskunnan puolesta. Heidät hylänneissä pölyisissä vanhoissa työväenluokan järjestöissä ei ole muuta kuin reformismia ja byrokratiaa.
- Imperialistisissa sodissa työväenluokilla ei ole mitään voitettavaa, ainoastaan hävittävää. Suomen työläisten vihollisia eivät ole Venäjän, Kiinan, Iranin, Palestiinan tai Venezuelan työväenluokat. Suomen vihollinen on maailmanlaajuinen kapitalismi ja ennen kaikkea sitä Suomessa edustava Suomen hallitseva luokka. Se on Suomen kommunistien ja työläisten vihollinen numero yksi.
- On yleisesti korrektia todeta, että kapitalismi on loppumatonta sotaa, erityisesti imperialismin vaiheessa, mutta Suomen tapauksessa tähän täytyy lisätä, että elämme paikallisesti suhteellisen rauhallisen ajanjakson loppua. Suomikin väistämättä joutuu yhä enemmän osapuoleksi imperialistien välisiin avoimiin konflikteihin. Kuten olemme huomanneet Grönlannin tapauksessa, Pohjoismaatkaan eivät ole enää immuuneja imperialistien loppumattomalle ahneudelle, olivat ne sitten idässä tai lännessä.
- Tämä lisääntyvä epävakaus ja sodan mahdollisuuden nouseminen yhä enemmän työväenluokan tietoisuuteen luonnehtii poliittista tilannetta Suomessa tällä hetkellä yleisesti. Kommunistien tulee käyttää täysimittaisesti kaikki mahdollisuudet selittää tämän perusteella poliittinen ohjelmamme ja selityksemme tilanteelle. Näin vakuutamme parhaat elementit nuorista työläisistä ja opiskelijoista ja järjestämme heidät Vallankumouksellisiin kommunisteihin.
- Perusviestimme tulee olla, että tehokkainta sodan ja imperialismin vastaista taistelua Suomessa on luokkataistelu Suomen porvaristoa vastaan.
Suuret tapahtumat moukaroivat suomalaisten tietoisuutta
- Vuosi 2026 lupaa sotaa ja kriisejä maailmalla sekä lisääntyvää epävakautta Suomessa.
- Marxisteina ja filosofisina materialisteina ymmärrämme, että massojen tasoilla tietoisuutta viime kädessä määrittävät suuret historialliset tapahtumat, jotka armotta moukaroivat työläisten tietoisuutta. Samalla työläisten heikkenevä elintaso kapitalismin orgaanisen kriisin oloissa ajaa tietoisuutta kohti yhä radikaalimpia johtopäätöksiä.
- Suomi on tähän asti kyennyt pysyttäytymään sivussa maailman tapahtumista Euroopan laidalla. Mutta asiat muuttuvat vastakohdikseen.
- Trumpin toinen presidenttikausi merkitsee imperialismin mullistusprosessin laadullista muutosta ja kiihtymistä. Vuoden 2025 lopulla julkaistu kansallisen turvallisuuden strategiadokumentti linjasi, että Yhdysvaltain strateginen päämäärä on nyt linnoittautuminen läntiselle pallonpuoliskolle, jota se katsoo olevansa oikeutettu hallitsemaan.
- Ns. “Donroen opiksi” (1800-luvun Monroen oppia mukaillen) ristitty strategia merkitsee Yhdysvaltain kiihtyvää aggressiota Latinalaisessa Amerikassa ja jopa rajansa pohjoispuolella, suhteessa Kanadaan ja Tanskan siirtomaahan Grönlantiin.
- Suomen työväenluokan tietoisuuden kannalta Yhdysvaltain toimet suhteessa Grönlantiin ovat ratkaisevia. Aggressio Venezuelaa kohtaan näyttäytyi vielä asiana, joka tapahtuu “tuolla jossain” samoin kuin aiemmat Afganistanin, Irakin, Libyan jne. rikokset. Mutta Grönlanti on eri asia.
- Kun tavan tanskalaisia haastatellaan uutisissa Kööpenhaminan kaduilla siitä, mitä mieltä he ovat mahdollisesta Yhdysvaltojen invaasiosta Grönlantiin, tällä on välttämättä vaikutuksia suomalaisten työläisten tietoisuuteen aivan eri tavalla kuin kuvat Lähi-idän pakolaisleireiltä tai protestoivasta Caracasista.
- Samalla on syytä huomioida, että jo Palestiinan kansanmurhalla on ollut ratkaiseva vaikutus nuorten tietoisuuteen myös Suomessa. Yhdysvaltain viimeisimmät toimet Venezuelassa, Grönlannissa ja Iranissa tulevat tämän päälle, mikä johtaa nuorison radikalisaation kiihtymiseen vielä voimakkaammin kuin työväenluokan laajoissa kerroksissa.
- Palestiina-liikkeen kohdalla mielenosoitusten tahti ja laajuus ovat hiipuneet kansanmurhan edetessä ja Suomen porvarivaltion jatkaessa de facto Israelin porvarivaltion tukemista EU:n komission johtajan Ursula von der Leyenin sekä EU:n ulkopoliittisen keulakuvan Kaja Kallasin esimerkkien mukaisesti. Oikeutettu raivo ja innostus ovat antaneet tilaa demoralisaatiolle ja pettymykselle. Suomessa Palestiina-liikettä käytännössä johtavat reformistiset, liberaalit järjestöt Sumud ja Palcif. Merkittävä osa Sumudin rahoituksesta tulee Koneen säätiöltä! Kone Oyj:n omistavat Herlinit ovat Suomen kapitalistiluokan eturivin edustajia, ja Koneella on taloudellisia intressejä kansanmurhaa suorittavassa Israelissa.
- Sumud ja Palcif molemmat ovat byrokraattisia, liberaaleja aktivistijärjestöjä, jotka eivät nojaa massoihin vaan suhtautuvat niihin epäillen ja pelolla. Tämä johtaa heidät edelleen turhaan vetoamaan porvariston moraaliseen omaantuntoon, kun nuorison tietoisuus liikkuu vetämään yhä radikaalimpia, vallankumouksellisia johtopäätöksiä. Niiden opportunistinen ja reformistinen johto on pettänyt nuorison oikeutetut vaatimukset Palestiinan sorron lopettamiseksi. Ilmapiiriä Palestiina-mielenosoituksissa luonnehtii tällä hetkellä lyhytnäköinen näpertely ja toivottomuus.
- Suomen toimeentulotukea leikataan vuoden 2026 alussa jälleen. Kelan mukaan ne kohdistuvat erityisesti tulottomiin ja työssäkäyviin tuen saajiin. Perusosaa voi leikata aiempaa enemmän ja useammista eri syistä. Ansiotulovähennys poistuu ja tuen perusosaa leikataan kaikilta aikuisilta. Kaikkiaan leikkaus kohdistuu 257 000 kotitalouteen. Lapsia tällaisissa kotitalouksissa asuu 88 000. Kelan tutkija Tuija Korpela toteaa Helsingin Sanomille, että jatkossa uhkana on, etteivät tuensaajat yhä useammin pärjää edes viimesijaisen tuen turvin.
- Kyseessä on vain jälleen yksi esimerkki Orpon hallituksen käynnistämästä avoimesta hyökkäyksestä Suomen työläisten elinehtoja vastaan. Työläisten, nuorten ja opiskelijoiden asemaa heikennetään nyt jatkuvasti ja kaikki puolueet Vasemmistoliitosta Kristillisdemokraatteihin heiluttelevat jo valmiiksi uusia leikkauslistoja seuraavaa hallituskautta ajatellen. Velkajarrusopimuksen tarkoituksena on kaventaa tulevienkien hallitusten liikkumatilaa budjetin suhteen ja taata leikkausten jatkuminen vaalien tuloksesta riippumatta.
- Suojelupoliisin uusimman kansallisen turvallisuuden katsauksen mukaan Suomessa nousee “uutena” ilmiönä äärioikeistolaisuuden lisäksi äärivasemmistolaisuus. Emme spekuloi Vallankumouksellisten kommunistien vaikutuksella Supon arvioon, mutta tervehdimme ilolla Supon pelkäämää “äärivasemmistolaisen retoriikan kiristymistä”. Supon identifioima ilmiö perustuu objektiiviseen tilanteeseen: massojen tietoisuuden kehittyessä he vetävät tiettyjä johtopäätöksiä hallitsevasta luokastaan ja omasta suhteestaan siihen. Me kutsumme tätä luokkatietoisuudeksi, Supo taas “äärivasemmistolaiseksi retoriikaksi”.
- Suomen nuorisossa nousee tietoisuus kapitalismin kriisin kansainvälisestä luonteesta ja eri sorron muotojen yhteydestä toisiinsa ja viime kädessä koko kapitalistiseen järjestelmään. Esimerkiksi Palestiina-liike ei Suomessa tai muuallakaan maailmassa ole onnistunut rakentamaan tehokasta voimaa status quon murtamiseksi ja yhteiskunnan muuttamiseksi pohjiaan myöten, koska sen johto on ollut pikkuporvarillinen ja reformistinen eikä se ole rohkeasti esittänyt ohjelmaa kapitalismin ja imperialismin haastamiseksi.
- Meidän tehtävämme kommunisteina on rakentaa työväenluokkainen, vallankumouksellinen puolue selkeällä poliittisella ohjelmalla. Luokkataistelu on ainoa keino saavuttaa edes työläisiä hyödyttäviä uudistuksia nykytilanteessa.
- Vallankumouksellisten kommunistien tulee rakentaa poliittinen voima Suomen vasemmistoon, joka kykenee muodostamaan tällaisen ohjelman ja esittämään sen uskottavasti Suomen työläisille. Meidän tulee vakuuttaa työläiset ajatustemme korrektiudesta antamalla heille marxismin pohjalta objektiiviset, tieteelliset selitykset tapahtumille, jotka saavat heidän verensä oikeutetusti kiehumaan: Palestiinan kansanmurhalle, Iranin sodalle, opiskelijoiden elämän kurjistamiselle, imperialismin ja militarismin nousulle Suomen hallitsevassa luokassa, nuorison näköalattomuudelle ja niin edelleen.
- Muuten luvassa on ainoastaan aiempien uudistusten purkamista “realismin” tai “välttämättömyyden” nimissä. Sanomamme saa yhä paremmin vastakaikua edistyneiden, radikaalien työläisten ja nuorten keskuudessa, konkreettisten olosuhteiden luodessa yhä parempaa maaperää viestillemme.
- Nämä edistyneimmät, rohkeimmat kommunistit meidän täytyy rekrytoida järjestöömme muodostaaksemme ammattivallankumouksellisten ytimen Suomen tulevia myrskyisiä tapahtumia varten.
Reformismi ja Suomen vasemmisto
- Kuten Trotski totesi jo kauan sitten: “Historiallisesti arvioiden reformismi on menettänyt täysin sosiaalisen pohjansa. Ilman reformeja ei ole reformismia, ilman kukoistavaa kapitalismia ei ole reformeja.”
- Meitä syytetään kommunisteina usein utooppisuudesta. Mutta voimme hyvällä syyllä kysyä, kummat ovat niitä todellisia utoopikkoja: mahdottomia reformeja edelleen haikailevat reformistit vai me kommunistit, jotka toteamme, että kapitalismissa mikä tahansa yritys kapitalismin hallitsemiseksi tai luokkavihollisen vakuuttamiseksi luopumaan omista eduistaan on päättynyt ja voi vain päättyä petokseen ja katastrofiin työläisille?
- Mitä konkreettisia, työväenluokkaa materiaalisesti hyödyttäviä uudistuksia Suomen reformistinen vasemmisto on saanut viime vuosikymmeninä aikaan? Vastaus on kelle tahansa työläiselle itsestäänselvä, kun kysymyksen noin esittää. Vasemmistoliiton tuoreimpia avauksia on vaatimus ilmaisesta aamupalasta kouluissa. Emme halua väheksyä lasten riittävän ravinnon tärkeyttä, mutta meidän täytyy kysyä: tämäkö on se kunnianhimon taso, johon työväenluokan pitäisi tyytyä?
- Kommunisteina pidämme riittävää ja terveellistä ravintoa kaikkien perusoikeutena. Jos me oikeasti haluamme tarjota kaikille lapsille ja aikuisille tämän, laastari ammottavan haavan päällä on täysin riittämätön ratkaisu. Maanviljely ja ruoantuotanto tulee ottaa kapitalistien käsistä ja asetettava työväenluokan hallintaan. Tämä mahdollistaisi ruoan tuntuvan halpenemisen ja taatun perusravinnon kaikille ilmaiseksi. Eivätkö kapitalistit protestoisi voimallisesti, kysytte. Aivan varmasti! Tässä tapauksessa vetoaisimme työväenluokkaan, jotta se toteuttaisi tämän omien järjestöjensä kautta.
- Useissa kontaktikeskusteluissa meiltä edelleen kysytään: entäs parlamentarismi? Entäs reformismi ilman pelottavaa vallankumousta? Voisiko sen tien kuitenkin vielä katsoa loppuun?
- Me vastaamme: se tie on katsottu loppuun ja se on johtanut suoraan seinään. Bernie Sanders on antautunut täysimittaisesti Yhdysvaltain porvarivaltion imperialismille ja kapitalismille. Jeremy Corbyn Isossa-Britanniassa on tehnyt itsestään sivustakatsojan antauduttuaan Labourin oikeistolle ja ryhdyttyään pyytelemään anteeksi kuvitteellista antisemitismiään. Syriza on johdattanut Kreikan työläiset yhä syveneviin leikkauksiin, nöyryytykseen ja kärsimyksiin. Podemos Espanjassa toteuttaa porvariston agendaa.
- Voi hyvällä syyllä kysyä, onko Suomessa edes sellaista periaatteellista, reformistista vasemmistoa kuin mitä Corbyn edustaa. Palestiina-kysymyksessä Suomen vasemmisto on ollut häpeällisen pidättyväinen ja Ukrainan sodassa se on samassa rintamassa Suomen yhteiskunnan taantumuksellisimpien ja militaristisimpien elementtien kanssa. Jyrkimmilläänkin toimenpiteet rajoittuvat voimattomiin esityksiin ja moralistisiin julkilausumiin. Konkreettisten tekojen puutetta puolustellaan tutulla verukkeella: Vasemmistoliitto on liian pieni puolue oikeasti tekemään mitään. Kuten aiemmin totesimme, reformistit oikeasti pelkäävät ja halveksuvat massoja, joten heidän mieleensä ei juolahdakaan nojata vaatimustensa tueksi Suomen miljooniin työläisiin ja heidän voimaansa.
- Hyvänä esimerkkinä reformismin rappeuttavasta vaikutuksesta nostamme esiin Suvi-Anne Siimeksen, entisen Vasemmistoliiton puheenjohtajan, nykyisen hallitsevan luokan täysivaltaisen edustajan ja työeläkevakuuttajien etujärjestön Telan toimitusjohtajan ulostulon. Hän toteaa haastattelussa Helsingin Sanomissa, että maahanmuuttajat saavat Suomessa liian helposti eläkettä ja ylpeilee omalla “persuuntumisellaan”. Tässä näemme kirkkaasti, että reformismi johtaa objektiivisesti taantumuksellisten leiriin.
- Vasemmistoliitto pysyy marraskuussa 2025 julkaistussa vaihtoehtobudjetissaan täysin kapitalismin raameissa. Se kehuu Marinin hallituksen loppuaikana “julkisen talouden olleen lähes tasapainossa”. Julkisen talouden tasapainottaminen on porvariston perusvaatimus, joka ei sinällään hyödytä työväenluokkaa millään tavalla. Kun valtionvelasta ei nykyjärjestelmässä mitenkään voi päästä eroon, tarkoittaa se vain, että kansainvälinen finanssipääoma saa rahansa ja Suomen työväenluokan kurjuus on joten kuten hallittavalla tasolla. Ja työläisten pitäisi olla onnellisia ja ylpeitä siitä, että kapitalisti kykenee heitä näin rauhanomaisesti ja tehokkaasti riistämään!
- Abstraktiin kansallisylpeyteen pohjautuvalla velkapelottelulla Vasemmistoliitto pelaa suoraan hallitsevan luokan pussiin ja tekee itsestään sille täysin harmittoman. Se asemoi työläiset yhdistymään porvariston taakse, hyväksymään oman sortonsa.
- Verojen säädöt ovat yhtä tyhjän kanssa, sillä viime kädessä kapitalistit voivat globaalin finanssikapitalismin oloissa aina ottaa rahansa ja siirtää ne paremmin tuottavaan maahan, jos veropolitiikka uhkaa keikahtaa liian vasemmistolaiseksi. Lisäksi hyväksymällä valtionvelan absoluuttisena reunaehtona Vasemmistoliitto ei pääse pakoon oikeistosta tasaisella syötöllä tulevilta kritiikeiltä liittyen “vastuuttomaan talouspolitiikkaan”. Talouspoliittisesta keskustelusta tulee näpertelyä itse asian reunoilla ja joka tapauksessa kamppailu tapahtuu kokonaan oikeiston ehdoilla.
- Vasemmistoliiton ehdottama “miljonäärivero” on kaikkein räikein esimerkki tästä naiiviudesta. Erityisesti yksittäisten raharikkaiden on äärimmäisen helppo vain siirtyä pois maasta, aivan kuten Suomen hallitsevan luokan keulakuva Björn Wahlroos on tehnyt siirtäessään verotuksensa Ruotsiin.
- Vastustammeko kommunisteina kapitalistien rajua verottamista yhteiskunnan kehittämisen rahoittamiseksi? Emme laisinkaan. Ymmärrämme kuitenkin, että kapitalismissa kapitalistien omistusoikeus on pyhempi kuin paavi on katolisille. Kokemuksen perusteella näemme, että Vasemmistoliiton miljonääriveron tyyppiset esitykset ovat epäonnistuneet, kun niitä on yritetty.
- Porvaristolle luokkaetu menee aina heidän itsensä toitottaman “kansallisen edun” yli. Historiasta näemme, että hallitsevat luokat ovat olleet valmiita jopa uhraamaan oman valtionsa sodassa säilyttääkseen luokkavaltansa. Jo nyt suomalaiset kapitalistit uhkailevat pääoman siirroilla pois Suomesta, mikäli mitään heidän etujensa vastaisia toimia yritetään. Tällaistenko tekopyhien, valehtelevien porvareiden odotetaan luopuvan tuosta vain varallisuudestaan, koska verotusta muutetaan? Hallitsevilla luokilla on tuhat ja yksi tapaa väistää verotusta. Tämä on yleisessä tiedossa, ja silti Vasemmistoliitto kuvittelee, että se tällä kertaa onnistuisi. Tämä on naiiviuden huipentuma.
- Työläisille on selitettävä, että kapitalistien varallisuus voidaan ottaa vain pakkolunastamalla se työväenluokan hallintaan.
- Siinä missä Vasemmistoliitto ainakin esiintyy työväenluokan aseman parantajana, vaikkakin puolustaen samalla velkapelottelua ja leikkauksia, täysin porvariston asettamissa raameissa, SDP:llä ei ole samanlaista tarvetta kainostella.
- Helsingin Sanomien helmikuun puolessa välissä 2026 julkaistun mielipidekyselyn mukaan SDP:n kannatus on 25,1 %. Toisen päähallituspuolueen kokoomuksen kannatus on laskenut 17,9 %:iin ja perussuomalaisten kannatus oli laskenut peräti 13 %:iin. Eroa Vasemmistoliiton 10,4 %:n tasoon oli enää vain pari prosenttiyksikköä. Keskusta oli kokoomuksen ja perussuomalaisten välissä 14,1 %:lla. Näillä näkymin seuraavan pääministeripuolue on siis SDP, sillä varauksella, että seuraaviin eduskuntavaaleihin on vielä vuosi. Ne pidetään huhtikuussa 2027.
- SDP:tä johtaa Antti Lindtman, jota jopa hänen kannattajansa kuvailevat puhdasveriseksi opportunistiksi. Kuvaillessaan tätä hänen tukijansa puolueen sisäpiirissä puhuvat “realismista”. SDP hyväksyi varjobudjetissaan 2024 suuren osan Orpon hallituksen sosiaaliturvaleikkauksista ja puolue on toiminut mm. hallituksen haukkamaisen politiikan takaajana Venäjän suuntaan sekä runnonut rivinsä suoriksi hallituksen perustuslaillisesti kyseenalaisten päätösten taakse liittyen Venäjän rajan sulkemiseen ja pakolaispolitiikkaan. Kriitikot hiljennettiin, kun SDP tuki Suomen irtaantumista Ottawan miinasopimuksesta.
- Lindtmanin talouspoliittinen neuvonantaja ja eräs läheisimpiä työtovereita on kansanedustaja Joona Räsänen, joka ylpeästi hyväksyy itselleen tittelin “oikeistodemari”. Räsänen lupaa jo valmiiksi SDP:n pääministerikaudelle juustohöylämallia eli leikkausten kohdistamista kautta linjan siten, että joka puolelta leikataan vähän. Lindtmanin sisäpiiriin kuuluu myös mm. Mikko Valtonen, joka siirtyi SDP:n puoluejohdon erityisavustajaksi Keskuskauppakamarin johtavan asiantuntijan tehtävistä, eli siis suoraan porvarileiristä.
- Oli seuraava hallitus sitten punamultaa (SDP-Keskusta), sinipunaa (SDP-Kokoomus) tai mitä tahansa, varmaa on, että Suomen työväenluokka saa ankaran oppitunnin reformismin rajoista. Sosialidemokraattinen puolue on käytännössä jo tässä vaiheessa signaloinut, että se aikoo jatkaa talouspoliittisesti Orpon hallituksen leikkauslinjaa. Tämä merkitsee, että Suomen johtava “työväenpuolue” jatkaa oikeistohallituksen avoimia hyökkäyksiä työväenluokan elintasoa vastaan, todennäköisesti ryyditettynä tekopyhällä puheella “paremmasta työelämästä”, “työmarkkinoiden pelisäännöistä”, “duunarien oikeuksista”, “sopimusyhteiskunnasta” jne.
- Suomen ammattiliitot ovat tyytyneet lähinnä keräämään verkkosivuilleen listoja hallituksen hyökkäyksistä edustamiaan työläisiä vastaan sen jälkeen, kun ne hävisivät lakkonsa hallituksen ohjelmaa vastaan. Liittojen johto tietää, että parempia aikoja ei ole luvassa myöskään SDP:n luotsaaman hallituksen alla, mutta he kylvävät turhaa toivoa ja illuusioita työväenluokan piirissä. Työväenluokan järjestöjen johto siis valehtelee työläisille, joiden etuja heidän pitäisi puolustaa.
- Suomen poliittinen tilanne on kuitenkin jo niin tukala, että jopa tämän kelvottoman liittojohdon on esiinnyttävä edes jollain tavalla työläisten etujen puolustajina. SAK:n yhteiskuntapoliittisen osaston johtaja Saana Siekkinen lähestyi 2024 varjobudjetin jälkeen SDP:n kansanedustajia viestillä, jossa kritisoi jyrkästi puolueen leikkauslinjaa.
- Lindtman on myös arvostellut SAK:n pääekonomistin Patrizio Lainàn kritiikkiä menoleikkauksista ja SDP:n hyväksymästä ns. velkajarrusta, jonka avulla nykyinen hallitus pyrkii rajoittamaan tulevien hallitusten talouspoliittista liikkumavaraa jo ennen vaaleja. Ainakaan toistaiseksi emme kuitenkaan ole nähneet Suomen ammattiliittokentällä mitään aitoa liikettä vasemmalle ja muistutamme, että työväenluokan järjestöjen johtoa kohtaan ei pidä osoittaa mitään luottamusta.
- On siis mahdollista, joskin ei kovinkaan todennäköistä, että SDP ja liitot (ja siten liittojen edustamat työläiset) joutuvat kahnauksiin tulevalla hallituskaudella, jos SDP alkaa toteuttaa yllä kuvatun tyyppistä talouspolitiikkaa jatkuvine leikkauksineen ja menojen kiristyksineen. Ammattiliittojen kynnys haastaa sosialidemokraattien johtamaa hallitusta lienee edelleen hyvin korkea, joten ilman vakavaa painetta alhaaltapäin SDP:n johto tuskin mihinkään avoimeen konfliktiin hakeutuu.
- Liitot väittävät puolustavansa saavutuksiaan, työväenliikkeen historiallisia voittoja. Kuitenkin jo nyt lakko-oikeuteen on puututtu, työttömyysturvaa heikennetty ja irtisanomisia helpotettu ilman juuri mitään tehokasta vastarintaa ammattiliittojen suunnalta. Vallankumoukselliset kommunistit kysyvätkin: eikö juuri nyt olisi aika ryhtyä taisteluun työläisten oikeuksien, etujen ja elintason puolesta? Vaadimme suomen työväelle militanttia, luokkapohjaista johtoa, joka kykenee esittämään hallitsevalle luokalle työväenluokan vaatimukset ja taistelemaan niiden toteutumiseksi.
- Vasemmistoliitto mahdollisena pienempänä hallituskumppanina on täysin SDP:lle alisteisessa asemassa, koska joutunee nielemään hallitusneuvotteluissa SDP:n saneleman hallitusohjelman, mikäli mielii hallitukseen. Minja Koskelan Vasemmistoliitto tuskin nostaa kynnystä liian korkealle SDP:n johtamaan hallitukseen osallistumiselle, vaikka jättäytyikin pois velkajarrusopimuksesta.
- Suomen kommunistien on selitettävä työläisten ja nuorten edistyneimmälle kerrokselle tulevalla Lindtmanin hallituksen kaudella, että Suomen työläisten johto pettää sen väistämättä ja todennäköisesti hyvin nopeasti alistumalla johdonmukaisesti kansainvälisen finanssikapitalismin edessä, Suomen porvariston talutusnuorassa. Lindtman on itse viitannut Keir Starmerin johtaman Iso-Britannian Labour-puolueen vaalivoittoon esikuvana SDP:lle. Starmer on kuitenkin eräs Ison-Britannian historian epäsuosituimpia pääministereitä! Lindtmanin hallituksesta muodostuu todennäköisesti samanlainen kriisihallitus kuin Starmerinkin hallituksesta.
- Vallankumouksellisen perspektiivin puute aiheuttaa esimerkiksi Vasemmistoliitolle sen ratkaisevan poliittisen heikkouden, joka objektiivisesti ja väistämättä johtaa puolueen antautumiseen hallitsevalle luokalle kaikissa ratkaisevissa käänteissä. Tämän pohjalta meidän tulee rekrytoida jäseniä ja rakentaa järjestöämme. Meillä nimittäin on tämä vallankumouksellinen perspektiivi ja me taistelemme viimeiseen asti kapitalisteja vastaan, työväenluokan itsenäisen luokka-aseman pohjalta.
- Kyse ei siis ole Li Anderssonista, Minja Koskelasta, pikakahvimemegirl Alma Tuuvasta tai Paavo Arhinmäestä, ei heidän henkilökohtaisista ominaisuuksistaan. Kyse on heidän omaksumastaan poliittisesta linjasta, joka johtaa työväenluokan kannalta katastrofaalisiin lopputulemiin kaikkein kriittisimmissä tilanteissa. Reformismin poliittinen heikkous tarkoittaa, että petos on rakennettu siihen sisään.
- Kuten Venäjän vallankumouksessa helmikuun 1917 jälkeen näimme, reformistit pyrkivät vallankumouksellisessa tilanteessa luovuttamaan vallan työväenluokalta liberaaleille, koska pelkäävät massoja ja sitä valtaa, joka on vastoin heidän tahtoaan heidän syliinsä tullut. Liberaalit taas nojautuvat porvaristoon ja sen taantumuksellisimpiin elementteihin, mikä johtaa vastavallankumouksen nousuun.
- Tässä on objektiivinen tieteellinen selitys sille, miksi kiistämme reformismin absoluuttisesti hyödyllisenä strategiana. Suomen työväenluokka voi luottaa vain omaan voimaansa ja itsenäiseen luokka-asemaansa, joka perustuu sen objektiivisesti ylivoimaiseen asemaan tuotantosuhteissa.
Rakennamme järjestöä konkreettisten tapahtumien pohjalta
- Yllä kuvailtu kapitalismin kriisiytyminen kaikilla tasoilla — poliittisella, taloudellisella, sotilaallisella, kansallisella, kansainvälisellä — on marxismin mukaan objektiivinen prosessi, joka ei riipu järjestelmän yksittäisten toimijoiden tahdosta.
- Leninin luonnehtima imperialismi kapitalismin korkeimpana asteena merkitsee maailman jakoa kapitalistien kesken, maailmanmarkkinan aiheuttamaa syvää keskinäisriippuvuutta toisaalta keskenään kilpailevien imperialistien välillä ja samalla loppumattomia sotia. Imperialismissa muutokset etupiireissä ja markkinaosuuksissa voidaan viime kädessä toteuttaa vain sotimalla, joko kauppasodin tai perinteisin, asein käytävin sodin.
- Ainoa tapa lopettaa sodat imperialismissa on purkaa itse imperialistinen järjestelmä, mikä tarkoittaa kapitalismin tuhoamista ja tuotantovälineiden siirtämistä yksityisomistuksesta yhteisomistukseen sekä talouden rationaalista, tieteellistä ja harmonista suunnittelua koko maailman mittakaavassa.
- Suomen työläiset saavat SDP:n todennäköisellä seuraavalla hallituskaudella oppitunnin kapitalismin lainalaisuuksista, joka Vallankumouksellisten kommunistien on hyödynnettävä täysimääräisesti järjestön rakentamiseksi. Meidän on rekrytoitava edistyneimmät kerrokset konkreettisten tapahtumien ja perspektiiviemme pohjalta ammattivallankumouksellisiksi. Sekä kansainväliset tapahtumat että kotimaan poliittinen tilanne asettavat yhä suuremman paineen massojen tietoisuuden muuttumiseen. SDP joutuu hyökkäämään omien peruskannattajiensa — Suomen työläisten — etuja ja elintasoa vastaan kapitalismin orgaanisen kriisin pakottamana. Tämä avaa valtavia mahdollisuuksia vallankumouksellisen perspektiivin selittämiseen Suomen työläisille marxismin pohjalta.
- Suomen julkisen talouden velkavuori tarkoittaa, ettei kapitalismin puitteissa yksikään työläisten kohtaama ongelma ole ratkaistavissa. Velanhoitomenojen nousu ja lisääntyvän velan itsensä aiheuttama paine leikata sosiaaliturvaa ja julkisia palveluja, joka kanavoituu kapitalismin kansainvälisten instituutioiden kuten IMF, EU ja OECD kautta, tarkoittaa, että kapitalismin kauhut ovat vain pahenemassa Suomen työläisille.
“Ilman vallankumouksellista teoriaa ei ole vallankumouksellista liikettä”
- Lenin totesi yllä lainatun kuuluisasti teoksessaan Mitä on tehtävä. Mutta usein sitä seuraava lause jää lainaamatta, vaikka se on yhtä olennainen kuin ensimmäinenkin.
- Se kuuluu: “Tätä ajatusta ei voida kylliksi korostaa sellaisena aikana, jolloin opportunismin muodinmukainen saarnaaminen yhdistyy mahdollisimman kapeiden käytännöllisen toiminnan muotojen ihasteluun.”
- Ilman Leninin analyysia porvarivaltiosta hyvääkin tarkoittava vasemmistolainen päätyy hallitsevan luokan syliin pitäessään nykyistä valtiota murtumattomana monoliittina ja luonnonlakina. Marxistisen teorian puute johtaa opportunismiin, jopa ylistämään opportunismia mitä suurimpana radikalismina ja poliittisena viisautena.
- Olemme nähneet vuoden 2025 lopulla, miten Vasemmistonuoret järjestönä saa käytännössä merkittävän osan rahoituksestaan Kristillisdemokraattisen puolueen ministerin armosta. Tämä taantumuksellinen, nuorisojärjestöjen rahoituksesta vastaava ministeri ennalta-arvattavasti alkoi välittömästi julkisuudessa uhkailemaan Vasemmistonuorten rahoituksen “tarkistamisella” järjestön sosialistisen työryhmän julkaistua pamfletin, jossa nostettiin esiin työläisvaltion aave.
- Vain itsenäinen, rahoituksessaan ja kaikessa muussakin, vallankumoukselliseen uhrautuvuuteen pohjautuva järjestö kuten Vallankumoukselliset kommunistit kykenee viemään taistelun porvarileiriin. Kutsumme järjestöömme kaikki Suomen edistykselliset, vallankumoukselliset voimat, jotka haluavat marxismin pohjalta taistella uuden yhteiskunnan rakentamiseksi mädän kapitalismin tilalle. Me emme tuhlaa aikaanne kapeaan aktivismiin tai reformistiseen politiikkaan, vaan haluamme todella rakentaa Suomeen työväenluokan vallankumouksellisen johdon.
- Suomen työväenliikkeestä puuttuu siis vielä aito vallankumouksellinen tendenssi.
- Tällainen aidosti vallankumouksellinen järjestö perustaa toimintansa elävään marxistiseen teoriaan, jonka perustan loivat Marx ja Engels ja jota ovat edelleen kehittäneet Lenin, Trotski ja nykyinen internationaalimme, Vallankumouksellinen kommunistinen internationaali, jonka osa Vallankumoukselliset kommunistit Suomessa on.
- Tyhjiö vasemmistossa, niin Suomessa kuin kansainvälisesti, on huutava.
- Tämä merkitsee valtavia mahdollisuuksia aidosti marxistiselle, vallankumoukselliselle järjestölle. Me noudatamme periaatetta, joka ei väheksy työläisiä, minkä täytyy olla heille erittäin virkistävä poikkeus. Me nimittäin Leninin neuvon mukaisesti kerromme vain ja ainoastaan “mitä on”. Meitä kiinnostaa ainoastaan totuus. Me emme ripottele viestimme päälle opportunistista, moralisoivaa tai esteettistä enkelipölyä, vaan kerromme aina massoille, mitä on.
- Tämä tarkoittaa myös, että me uskomme massoihin. Me luotamme massojen valtavaan luovaan voimaan ja vallankumoukselliseen potentiaaliin, joka meidän on muutettava poliittiseksi todellisuudeksi. Me uskomme, että massat ovat kiinnostuneita oppimaan, haluavat tietää enemmän todellisesta tilanteestaan ja kiinnostuvat myös marxistisesta teoriasta, kun se heille ammattimaisesti selitetään.
- Vallankumoukselliset kommunistit ainoana järjestönä Suomessa edistää ainoastaan työväenluokan, eli Suomen väestön murskaavan enemmistön, asiaa ja etuja. Ilman luokkayhteistyötä ja pieniä tai suuria petoksia.
- Meidän tehtävämme on lähestyä vallankumoukselliset johtopäätökset jo vetänyttä kerrosta ja selittää tämä heille mahdollisimman selvästi, marxistiseen teoriaan pohjautuen ja kielellä, jonka Suomen nuoriso, opiskelijat ja työläiset ymmärtävät. Kielellä, joka auttaa heitä yhdistämään meidän teoriamme ja poliittisen ohjelmamme heidän omiin kokemuksiinsa. Heidän omiin, osin vielä tiedostamattomiin ja muotoutumattomiin pyrkimyksiinsä ja haluunsa muttaa yhteiskunta pohjiaan myöten. Tehdä yhteiskunnasta ja maailmasta sopiva ihmisten elettäväksi, vihdoin.
- Meidän historiallinen tehtävämme on tässä järjestön kehitysvaiheessa ennen kaikkea kasvaa ja rakentaa järjestöämme, jotta meistä voi tulla poliittinen voima Suomessa, kykenevä puuttumaan konkreettisesti tapahtumiin ja luokkataisteluun.
- Me teemme tämän tässä vaiheessa rekrytoimalla ensin edistyneimpiä nuoria, opiskelijoita ja työläisiä yksin ja kaksin. Me emme ole vielä massajärjestö. Meillä on suhteellisuudentajua ja ymmärrämme, että me emme voi vielä puhutella koko Suomen työväenluokkaa. Jos yrittäisimme tätä, näyttäisimme vain naurettavilta. Tämä ei palvele tarkoitusperiämme.
- Jätämme tyhjät eleet, sanat ja “teon propagandan” eli esimerkiksi provosoiviin uutisartikkeleihin hakeutumisen ja yksilöterrorismia kannattavien banderollien esittelyn lahkoille, ultravasemmistolaisille ja erinäisille anarkistisille ryhmittymille, jotka asettavat omat lyhyen aikavälin etunsa työväenluokan pitkän aikavälin etujen edelle.
- Suomen työväenluokalla on kunniakkaat vallankumoukselliset perinteet, jotka juontavat juurensa jo vuoteen 1918. Vallankumouksellisten kommunistien tehtävä on selittää Suomen työläisille, että mikä on tehty aiemmin, voidaan tehdä uudestaan. Ja tällä kertaa korkeammalla tasolla, siten, että Suomen työväenluokka, sitoutuneen, teoreettisesti korkeatasoisen marxistisen johdon ohjaamana, suistaa lopullisesti vallasta Suomen mädän porvariston ja perustaa rappeutuneen porvarivaltion tilalle Suomen työläisvaltion.
- Silloin voimme aloittaa oikean sosialismin ja lopulta kommunismin rakentamisen ensin Suomessa, sitten Pohjoismaissa ja lopulta auttaa koko maailman kattavan kommunistisen yhteiskunnan rakentamisessa. Ja tämä merkitsee vasta ihmiskunnan esihistorian päättymistä.
- Internationaalimme pääteoreetikko Alan Woods tiivisti niin Ison-Britannian kuin Suomenkin kommunistien tehtävät seuraavalla tavalla: “Erityisesti nuoriso on avoin vallankumouksellisille ajatuksille. Meidän täytyy olla kärsivällisiä. Vallankumouksellisuus ei tarkoita sitä, että huudamme vain jatkuvasti vallankumouksellisia iskulauseita. Se ei ole korrektia. Sillä tavalla menettää vain äänensä. Se vaatii pitkän kauden kärsivällistä työtä ennen kaikkea työväenluokassa, tehtaissa ja työväenluokan asuinalueilla, kouluissa, yliopistoissa, lukioissa, missä tahansa. Meidän on rakennettava voimamme! Ensin yksi tai pari kerrallaan. Yksistä ja pareista tulee ennen pitkää kymmeniä, sitten satoja ja tuhansia. Ja tästä aktiivisesta kerroksesta muodostuu lopulta se vipu, jolla lävistämme massat. Tämä on ainoa tapa tehdä se. En sano, että se on helppoa. Itse asiassa sanon, että se on vaikeaa. Jos olet tullut järjestöömme etsimään helppoa elämää, olet tullut väärään paikkaan. Jos etsit hiljaista elämää, pelkäänpä, että olet syntynyt väärään aikaan historiassa.”





