Suomen byrokratisoitunut ja etuoikeutettuun asemaansa tottunut ammattiliittojohto pitää nykyään päätehtävänään yllä rappeutuneen kapitalismin status quota parhaansa mukaan. Kapitalismin orgaaninen kriisi saa kuitenkin massat liikkeelle, ja Suomen nykyhallituksen suora hyökkäys työläisten elinehtoja vastaan pakottaa jopa kalkkeutuneen ay-johdon niin Suomessa kuin muissakin Pohjoismaissa reagoimaan alhaalta suuntautuvaan paineeseen. Luokkataistelu on päiväjärjestyksessä, vaikka luokkayhteistyöhön tottuneet ay-pomot suhtautuvatkin siihen pelolla.
Kapitalismi on paradoksaalinen järjestelmä. Marxistit katsovat, että kapitalismiin on sisäänrakennettu ristiriitoja, jotka väistämättä johtavat järjestelmän toistuvaan, kierteenomaiseen kriisiytymiseen ja lopulta täydelliseen umpikujaan, jota nyt todistamme imperialistisine sotineen ja kaikkialla, juuri nyt näkyvimmin Gazassa, lisääntyvine kauheuksineen. Suomessa keskiluokkaisia ihmisiä patistetaan yhtäkkiä säännöstelemään talvisaikaan sähkönkäyttöään, koska sähkön hintakin määrittyy nykyään pörssissä.
Ongelma ei viime kädessä kuitenkaan ole niukkuus, vaan ylituotanto, kuten Marx jo 1800-luvulla osoitti. Kapitalismissa runsaus vain kertyy harvoille, ja keinotekoista niukkuutta jaetaan massoille.
Eräs näistä paradokseista tai ristiriidoista on, että yhteiskunnissa, joissa kapitalismi on näennäisesti eniten niskan päällä on työväenluokan luokkataistelu militantimpaa kuin maissa, joissa kapitalismin ristiriitoja on soviteltu edes joten kuten ammattiliittojen otettua työväen massojen johdon.
Kompromisseista yhä vähemmän iloa työväenluokalle
Tästä näkökulmasta on täysin ymmärrettävää, miten Yhdysvalloissa sellaisten kapitalismin kivijalkojen kuin Starbucksin, Amazonin, jopa Applen työntekijät järjestäytyvät lattiatasolta ylöspäin lähes verissä päin pomojen mahtikäskyjä uhmaten kun taas Suomessa ja Ruotsissa hallitukset näyttävät pystyvän viemään läpi heikennyksiä toisensa jälkeen, työväenluokan valtavien rahavarantojen päällä istuvien massajärjestöjen, ammattiliittojen, voimattomien protestien yli. Palkat laahaavat inflaation perässä elinkustannusten syöksyessä ylöspäin. Vaatimattomat palkkojen tasokorotukset — inflaatio huomioiden tosiasialliset palkanalennukset — esitetään suurina voittoina.
Ilmiö näkyy myös Euroopan sisällä, jossa työväen järjestäytymisaste on kokonaisuudessaan toki esim. Yhdysvaltoja korkeammalla. Matalamman järjestäytymisasteen maissa kuten Ranskassa työläisten spontaanit mielenilmaukset ja työtaistelut ovat yleisempiä kuin esim. Suomessa, Ruotsissa tai Saksassa, joissa ammattiliittobyrokratia on rajoitetusti otettu mukaan “työmarkkinaneuvotteluihin”.
Tähän asti.
Suomen oikeistohallituksen kieltäytyessä jo kokonaan neuvotteluista työväenliikkeen kanssa erään Suomen mahtavimman ammattiliiton Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto vakuuttaa tuskaisena, että “me emme vastusta hallitusta, me vastustamme hallituksen politiikkaa”. Kompromissi ja työväenluokan — jonka intressien ajamisen pitäisi olla heidän olemassaolonsa oikeutus — petos ovat näillä byrokratisoituneen työväen massajärjestöjen johtajilla veressä. He suhtautuvat oikeaan luokkataisteluun, aitoon työväenluokan etujen puolesta kamppailuun suurella vastenmielisyydellä. He haluaisivat sopia, tehdä luokkayhteistyötä niin kuin tähänkin asti.
Valitettavasti kapitalismin orgaaninen kriisi sallii siihen yhä vähemmän mahdollisuuksia. Voittojen kavetessa kapitalisti katsoo, ettei hänellä ole enää varaa myönnytyksiin.
Työtaisteluun on silti nyt ryhdyttävä, viimeisenä keinona, nenää pidellen. Kapitalistin käytös on jo niin röyhkeää, että ay-pomojen oma asema olisi uhattuna, mikäli he eivät reagoisi.
Äärioikeistohallitus hyökkäyskannalla työväenluokkaa vastaan
Petteri Orpon johtama hallitus ilmoitti keväällä 2023 valtaan astuessaan suoraan, että luokkataistelu ja hyökkäys Suomen työläisiä vastaan laajalla rintamalla ovat päiväjärjestyksessä. Hallituksen ohjelma on niin radikaali, että jopa Suomen byrokratisoitunut ay-johto ei voi olla reagoimatta siihen vaarantamatta omaa asemaansa etuoikeuksineen.
Hallitusohjelma sisältää jatkossakin alhaisia veroja rikkaimmille, varsinkin alhaisen pääomaveron muodossa, samalla kun julkisen sektorin myymistä jatketaan entistä kovempaan tahtiin, ja yksityisomistusta vahvistetaan. Uusia hyvinvointialueita ohjeistetaan ja kannustetaan käyttämään yksityisen terveydenhuollon palveluita.
Määräaikaiset työsopimukset pidennetään enintään vuoden mittaisiksi, eikä irtisanomiselle enää tarvita “painavaa syytä”. Ensimmäisestä sairauspoissaolopäivästä tehdään palkaton, osana linjaa jolla kaikki — myös sairaat ja toimintarajoitteiset, opiskelijat jne. — yritetään pakottaa tekemään mahdollisimman paljon töitä. Tehtyjen työtuntien määrää pyritään kasvattamaan kautta linjan, samalla kun lakko-oikeutta rajoitetaan ja “laittomien lakkojen” sakkoja nostetaan. Täysin uutena hyökkäyksenä työläisiä kohtaan hallitusohjelma sisältää tavoitteen “laittomien lakkojen” yhteydessä yksittäisten työläisten sakotusoikeuden tuomisesta Suomeen.
Työttömyysturvaa ja asumistukea lasketaan. Palkkatuki uudistetaan ja suunnataan lähinnä yksityiselle sekä kolmannelle sektorille. Sadan prosentin palkkatuen käyttö mahdollistetaan jatkossakin myös suurimmille taloudellista toimintaa harjoittaville kolmannen sektorin toimijoille.
Vastentahtoiset luokkasoturit pakon edessä taistoon
Näiden hyökkäysten edessä Teollisuusliiton Riku Aalto ja muut vastentahtoiset luokkasoturit ovat joutuneet, pitkälti oman asemansa turvatakseen, ryhtymään toimiin. Paine alhaalta työväenluokasta alkaa olla liian kova. Torstaina 14.12.2023 SAK:n jäsenjärjestöt järjestivät koko Suomen laajuisen poliittisen lakon, joka pysäytti lähes koko joukkoliikenteen ja vaikutti laajasti lisäksi mm. talvikunnossapitoon, liikuntapaikkojen aukioloon sekä mm. UPM:n, John Deeren ja Abloyn kaltaisiin merkittäviin tuotantolaitoksiin.
Teollisuusliiton Aalto totesi, että painostuksen tavoitteena on saada hallitus neuvottelemaan. Mutta hallitus ei aio neuvotella. Ensimmäistä kertaa hallitus on naulannut hallitusohjelmaan suunnitellut toimenpiteet eikä ole sitoutunut neuvottelemaan niistä työmarkkinaosapuolten kanssa. Juuri tämä on pakottanut liitot yhä tiukkenevaan vastarintaan. Edes työväenluokan kannalta laimeat kompromissit ja torjuntavoitot eivät ole enää suomalaisille kapitalisteille hyväksyttävissä kapitalismin globaalin, orgaanisen kriisin oloissa.
Mutta Riku Aalto kollegoineen anelee turhaan. Neuvotteluita ei ole tulossa. Pääministeri Orpo ja valtiovarainministeri Riikka Purra ovat ilmaisseet suoraan täysin taipumattoman kantansa. Valtuuskuntia otetaan vastaan vetoomusten kanssa, mutta mitään ei sitouduta näiden vetoomusten perusteella tekemään. Sanelupolitiikkaa ei edes yritetä verhota enää korulauseisiin. Kokoomus ja perussuomalaiset kärkipoliitikot kiroavat jo avoimesti “ay-mafian”, kuten perussuomalaisten natsisympatioista epäilty elinkeinoministeri Wille Rydman asian muotoili. Luokkataistelun rintamaviivat selkiytyvät. Hallitus on ilmoittanut, että se ei neuvottele sosiaaliturvan leikkauksista, ei “työmarkkinauudistuksista”.
Seuraavaksi Teollisuusliitto aikoo pysäyttää raskasta prosessiteollisuutta ajalla 1.-2.2.2024. Kilpilahden ja Kokkolan teollisuusalueet ajetaan tuolloin alas. Lakko kattaa myös merkittävän Nesteen öljynjalostamon Porvoon Kilpilahdessa. Aalto lupaa lisää toimia, mikäli työntekijäpuolta ei merkityksellisellä tavalla kuulla.
Päiväjärjestyksessä luokkataistelu!
Suomen byrokraattinen ay-johto pyrkii kaikin keinoin takaisin luokkayhteistyön kultaisiin päiviin, mutta ne eivät ole tulossa takaisin. Luvassa on vain leikkauksia, kurjistusta, elinkustannusten nousua ja yhä lisääntyvää ylimielisyyttä kapitalistisen hallitsevan luokan taholta. Ainoa lääke tähän on luokkataistelu.
International Marxist Tendency, Suomessa Vallankumous, organisoi maailmanlaajuisesti työväenluokkaa, nuorisoa ja opiskelijoita juuri tätä varten. Kapitalismi on mätä, aikansa elänyt järjestelmä joka on tuhottava, jotta työväenluokka ja sitä myöten koko ihmiskunta vapautuvat tavoittelemaan koko potentiaalinsa toteuttamista. Työväenluokka on ainoa vallankumouksellinen luokka, joka asemansa pohjalta tuotantosuhteissa kykenee kumoamaan kapitalismin. Liity mukaan taisteluun ihmiskunnan tulevaisuuden puolesta, liity Vallankumoukseen!
