Kategoria: Teoriaa

Italian yleislakko: maailmantilanteen äkkikäännös

Se, mitä Italiassa tapahtui perjantaina 3. lokakuuta, on harvinaista. Poliittinen lakko. Poliittinen yleislakko. Poliittinen yleislakko imperialismia vastaan, kansainvälisen solidaarisuuden nimissä.

Pääpiirteenä Italian tapahtumissa on massojen joukossa tunne siitä, että pelkkä mielenilmaus ei riitä. Että on tehtävä enemmän. Yleislakon iskulause “estetään kaikki” tunnustaa moraalisen paineen luomisen hallitsevaa luokkaa kohtaan olevan yhtä tyhjän kanssa, ja että suora toiminta on tarpeellista. Massat ottivat ohjat omiin käsiinsä, ja siinä piilee vallankumouksen siemen.

Lue lisää
1866: Lithograph of the German social, political and economic theorist Karl Marx (1818 - 1883). (Photo by Hulton Archive/Getty Images)

Marxismi ja filosofia

Tieteilijöiden kuten monien muidenkin asenne näinä päivinä filosofiaa kohtaan on usein välinpitämätön, jopa halveksuva. Mitä tulee moderniin filosofiaan, tämä on ansaittua. Filosofian viimeisen 150 vuoden aikana muistuttaa karua autiomaata, jossa siellä täällä on joitain elonmerkkejä. Menneisyyden aarreaitta, muinaisine huippuhetkineen ja ymmärryksen välähdyksineen, näyttää nyt tyhjentyneen. Tästä joutomaasta minkäänlaisen viisauden etsiminen näyttäisi hullun hommalta.

Mutta jos katsomme tarkemmin, filosofian halveksunta on kuitenkin lopulta virhe. Jos katsomme tarkoin nykyajan tieteen tilaa – tai tarkemmin sanottuna sen teoreettisia perusteita ja oletuksia – näemme, ettei tiede itse asiassa koskaan vapauttanut itseään filosofiasta. Vaikka se on saateltu tylysti ulos etuovesta, se tulee takaisin sisään, vaivihkaa takaikkunasta.

Lue lisää

Dialektinen materialismi vallankumouksen teoriana

Vain tutkimalla todellisuutta sellaisena kuin se on voimme luoda pohjan kapitalismin tuhoamiselle ja työväenvallalle. Marxismin teoria, dialektinen materialismi, varustaa meidät tarvittavalla nöyryydellä todellisuuden prosessien edessä. Se antaa myös meille tieteellisen pohjan ja perustelun sille, miksi on objektiivisesti työväenluokan ja ihmiskunnan musertavan enemmistön etu tuhota kapitalismi. Jos suhtaudumme sen opiskeluun vakavamielisesti, saamme tarvittavan kärsivällisyyden ja perspektiivit massojen voittamiseksi puolellemme kriittisellä hetkellä: kun kysymys siitä, kuka todella yhteiskuntaa hallitsee, esitetään. Marxistinen teoria on ainoa asia, joka voi johtaa työväenluokan voittoisaan vallankumoukseen ja lopulta vallanottoon ja kapitalismin tuhoamiseen.

Lue lisää

Perheen alkuperä

Elokuun 5. päivänä 1895 Frederick Engels kuoli. Tämä artikkeli on kirjoitettu Socialist Appeal -lehteen heinä-elokuussa 1995 osana Engelsin satavuotisjuhlasarjaa. Mary Hanson tarkastelee Engelsin klassikkoteosta Origins of the Family, Private Property and the State.

Nykyisestä perheestä on kirjoitettu ja sanottu paljon. Jokapäiväisen elämän paineiden ja stressien alla avioliitot hajoavat yhä useammin. Taloudellisesti kehittyneissä maissa yhden vanhemman perheiden määrä on saavuttanut ennätykselliset mittasuhteet. Tory-johtajat, joita Tony Blair hiljattain lainasi yhden vanhemman perheiden vastaisessa tiradissaan, ovat ylistäneet ydinperheen hyveitä kapitalistisen yhteiskunnan moraalisena perussäikeenä. Miten perhe syntyi ja onko sillä tulevaisuutta?

Lue lisää

Kun Lenin tapasi Kropotkinin

Toukokuussa 1919 Lenin tapasi Kropotkinin Kremlissä. Lenin ihaili Kropotkinia, erityisesti tämän kirjaa Suuri Ranskan vallankumous, mutta keskustelu paljasti, miten kuuluisa anarkisti oli kiinnostuneempi tästä tai tuosta osuuskunnasta ja oli menettänyt kokonaiskuvan suunnasta, johon vallankumous oli liikkumassa.

Helmikuun vallankumouksen jälkeen, 12. kesäkuuta 1917, P. A. Kropotkin palasi Venäjälle Englannista, Petrogradiin, jossa hän halusi asua. Hän kuitenkin pian muutti mielensä ja siirtyi asumaan Moskovassa.

Lue lisää