Israel kuvailee Gazan etnistä puhdistusta ”sodaksi Hamasia vastaan” ja kutsuu kaikkea Palestiinan tukemista ”terroristien sympatisoinniksi”. Samaan aikaan Israel on tehnyt kaikkensa vahvistaakseen Hamasin otetta Gazassa vastapainona Palestiinan vapaustaistelun sosialistisille ja sekulaarisille suuntauksille. Kuka siis todella ruokkii terrorismia?
Lue lisääKategoria: Teoriaa
Leninin teoksen Imperialismi merkitys nykypäivänä
V.I. Leninin kirjoittama marxismin klassikko “Imperialismi kapitalismin korkeimpana asteena” on äärimmäisen olennainen työkalu sodan ja imperialismin ymmärtämiseksi vuonna 2024. Lenin kirjoitti kirjan vuonna 1916, keskellä ensimmäistä maailmansotaa.
Kirjassa Lenin selittää, että moderni imperialismi on väistämätöntä seurausta tuotantovoimien kehityksestä kapitalismissa. Näin ollen imperialismi ei ole seurausta joistain militaristisista tai nationalistisista arvoista, ajatuksista tai politiikasta, vaan juontuu konkreettisista taloudellisista imperatiiveista.
Lue lisääLeninin puolesta
21. tammikuuta 1924 merkittävä marxilainen ja Venäjän vallankumouksen johtaja Vladimir Lenin kuoli salamurhaajan luodin aiheuttamiin, pidemmän aikaa kehittyneisiin komplikaatioihin. Siitä lähtien on ollut käynnissä porvarillisten historioitsijoiden ja kapitalismin puolustelijoiden sekä erilaisten reformistien, liberaalien ja erinäisten anarkistien jatkuva kampanja hänen nimensä mustamaalaamiseksi ja hänen ajatustensa vääristelemiseksi. Heidän päämääränään on ollut häväistä Lenin, marxilaisuus ja Venäjän vallankumous pankkiirien ja kapitalistien ”demokraattisen” vallan pönkittämiseksi.
Lue lisääMaterialistisen dialektiikan ABC
Lev Trotskin Materialistisen dialektiikan ABC on loistava, lyhyt ja ytimekäs selonteko marxilaisesta filosofiasta. Se kirjoitettiin osana debattia revisionistista tendenssiä vastaan, joka ilmeni USA:n trotskilaisessa liikkeessä 1930-luvun lopulla, ja joka kyseenalaisti marxilaisuuden pääperiaatteita. Trotski puolusti dialektista materialismia rikkaampana, täydellisempänä ja kaiken kattavampana tapana katsoa yhteiskuntaa, ja elämää yleensä, verrattuna pragmatismiin ja empirismiin.
Lue lisääLev Trotski — vallankumouksellinen marttyyri
Kahdeskymmenes elokuuta 1940 stalinistinen agentti Ramon Mercader haavoitti Lev Trotskia kuolettavasti hakuniskulla päähän.
Trotski oli omistanut koko elämänsä työväenluokan vapauttamiselle. Hän johti kuuluisaa Petrogradin Neuvostoa vuoden 1905 vallankumouksessa, hahmotteli jatkuvan vallankumouksen marxilaisen teorian, johti yhdessä Leninin kanssa Lokakuun vallankumousta vuonna 1917, rakensi puna-armeijan ja oli yksi Kolmannen kommunistisen internationaalin perustajajäsenistä.
Hänen murhansa ei ollut mikään diktaattori Stalinin sattumanvarainen tai spontaani teko. Se oli koko bolševikkipuolueen ja vallankumouksen vanhaan johtoon sekä kaikkiin marxismin todellisten ajatusten puolustajiin kohdistuneen harkitun murhakampanjan julma huipentuma.
Lue lisääMitä Venäjän vallankumous saavutti ja miksi se rappeutui?
Kapitalismin puolustajat ja heidän uskolliset seuraajansa työväenliikkeissä yrittävät lohduttaa itseään ajatuksella, että Neuvostoliiton romahdus merkitsi sosialismin tuhoa. Mutta se, mikä epäonnistui Venäjällä ei ollut sosialismia, vaan sosialismin irvikuva. Vastoin usein toisteltuja herjauksia, stalinistinen hallinto oli antiteesi Bolshevikkien vuonna 1917 perustamalle demokraattiselle hallinnolle.
Lue lisääMarxismi vs. postmodernismi
Postmodernismi on häilyvä filosofinen koulukunta, joka nousi näkyvään asemaan toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina. Sen alku oli marginaalissa, mutta sittemmin se on noussut erääksi merkittävimmistä porvarillisen filosofian koulukunnista. Postmodernismi läpäisee suurimman osan yliopistomaailmasta, ellei jopa sen kokonaan. Postmodernismi on paraatiesimerkki porvarillisen filosofian totaalisesta umpikujasta ja pessimismistä kapitalistisen yhteiskunnan seniilin rappion vaiheessa.
Lue lisääTrotskin Meidän moraalimme ja heidän — ajaton porvarillisen moralismin kritiikki
Venäjän vallankumouksen kriitikot ja kapitalismin kannattajat käyttävät usein kysymystä “moraalisuudesta” ja “moraalista” mustamaalatakseen bolshevikkien historiallista merkitystä ja tahratakseen sosialismin idean kokonaisuudessaan. Lev Trotski vastasi näille kriitikoille vuonna 1938 kirjoitetussa pamfletissa Heidän moraalinsa ja meidän. Tässä artikkelissa tarkastelemme Trotskin pamflettia ja hänen analyysiaan “moraalista”.
Lue lisääMiltä sosialismi näyttää?
Kapitalismi on paraikaa yhdessä suurimmista kriiseistään koskaan. Samalla kun 99% kansalaisista maksavat kriisin seurauksista, rikkain 1% kasvattaa vaurauttaan yhä kiihtyvämpään tahtiin. Vallanpitäjien skandaalit ja korruptio vieroittavat miljoonia perinteisestä politiikasta. Tämä kaikki kyseenalaistaa kapitalistisen yhteiskuntajärjestelmän. Monet etsivät vaihtoehtoja nykyisen järjestelmän tilalle, ja yhä kasvava joukko löytää vastauksen vallankumouksellisesta sosialismista.
Lue lisääValtion luonne ja sosialidemokratia
Ruotsalaiset toverit pyysivät minua kirjoittamaan lyhyen esipuheen Leninin teokseen Valtio ja vallankumous – tehtävä, johon suostuin innolla johtuen teoksen elintärkeästä asemasta maailmanlaajuisessa kamppailussa sosialismin puolesta. Omituista kyllä, kysymys valtion luonteesta, vaikka sen merkitys on kolossaalinen, ei usein ole päällimmäisenä edistyneimpienkään työläisten mielissä.
Tämä ei ole sattumaa. Valtiosta ei olisi hallitsevalle luokalle mitään hyötyä, jos ihmiset eivät uskoisi sen olevan pohjimmiltaan harmiton, puolueeton ja yksilöiden tai luokkien yläpuolella – jotain, joka vain “on olemassa”, ja joka voidaan siten ottaa itsestäänselvyytenä.
Tästä nimenomaisesta syystä ei ole establishmentin intressissä kiinnittää huomiota niiden instituutioiden perusluonteeseen, joita valtioksi kutsumme.
Lue lisääKuinka lakkoilla voitokkaasti
Harry DeBoer kirjoitti tämän artikkelin vuonna 1987 innoittaakseen nousevaa ammattiyhdistysaktiivien sukupolvea Yhdysvaltain työväenliikkeen militantin menneisyyden avulla. Nuorena työläisenä Minneapolisin hiilitehtaissa DeBoer radikalisoitui Minneapolisin vuoden 1934 […]
Lue lisääPaljon puhetta tyhjästä: tarvitseeko vasemmisto lisää narratiiveja — vai luokkataistelua?
“Vasemmisto tarvitsee uuden narratiivin.” Tämä on ajatus, joka pohdituttaa monia vasemmistolaisia ympäri maailman nykyään, kun yritetään rakentaa vaihtoehtoja hallitseville, porvarillisille puolueille. Mikä tämän idean ydin on? Ja voiko se auttaa viemään työväenluokkaa millään tavalla eteenpäin? Kuten Yola Kipcak selittää tässä artikkelissa, joka julkaistiin ensimmäisen kerran In Defense of Marxism -lehden numerossa 34, sanoilla leikkiminen ei korvaa luokkataistelua.
Lue lisää